Capsicum galapagoense

 Innoituksen tähän kirjoitukseen sain, kun kävin muina miehinä vähän kuvailemassa noita kasvatusteltan chilejä.

Räpsin kännykällä kuvia, enkä sen tarkemmin katsonut kasveja mutta tietokoneen näytölle rävähti jotain sellaista, jota en kertakaikkiaan voinut aavistaa!

Capsicum galapagoense yllätti minut todenteolla. Sain pistokkaan marraskuun puolivälin paikkeilla ja laitoin sen kivivillaan, jonka kiikutin tuonne kasvatusteltan ebb & flood -vesiviljelyjärjestelmään juurtumaan. Vesiviljelyyn laittaminen arvelutti sillä jollain tasolla kuvittelin mielessäni, että tuo outo Galápagossaarten erikoisuus ei välttämättä arvosta sellaista kasvualustaa.

Olin nimittäin varautunut siihen, ettei tuo tule viihtymään kuin ainoastaan jättikilpikonnan + iguaanin lannan sekoituksessa 😂 Eli, ihanteellisten elinolojen luominen tuolle kasville mietitytti mutta loppujen lopuksi ajatten kokeilla vesiviljelyä. Se kannatti! Pistokas juurtui ja alkoi kasvaa. Välillä ravinneliuoksen pH-arvo romahti oikein roimasti, josta jäänteenä tuossa Galassa on pari keltavihreää lehteä.

Asiaan! Siis C. galapagonsen kuva sävähdytti ja oli hyvä, että istuin sillä muuten olisin kyllä lentänyt pyrstölleni. Nuppuja! Oikeita kukkanuppuja! Tuo pikkupistokas on iältään 2,5 kk eli eihän sen vielä pitäisi alkaa kukkia. 

C. galapagoense kasvattaa nuppuja!!

Joku tiesi kertoa, että pistokkaan ikä on periaatteessa sama kuin sen kasvin, josta se on irroitettu. Tämä pistokas on otettu 6-vuotiaasta C. galapagoensesta.

Useita nuppuja, jotka toivottavasti aukeavat jossain vaiheessa

Tämä kasvi on outo, hyvällä tavalla! Sen karvaisuus on jotain uskomatonta. Mä sanon sitä hopeakarvaksi sillä sitähän se on! Runkoa, lehtiä ja jopa kukkanuppuja peittää upea hopeinen karva! Se myös tuoksuu uskomattoman hyvältä! Tunnustan, että välillä pitää käydä kasvatusteltassa ja silittää Galan lehteä, että voisi nuuhkia sen tuottamaa aromaattista tuoksua. Joku kysyikin, että miltä se tuoksuu... en pysty sanomaan mutta jos sanoisin, että siinä on isosti mukana koivua ja sitten... jotain ihan muuta... upea, upea tuoksu! Aina se ei tuoksu!! Nyt sen erottaa jopa koskematta itse kasviin.... sen voisin kuvitella olevan hyvä merkki siitä, että kasvi voi hyvin!

Tämä laji on minulle jostain kumman syystä hyvin tärkeä. Tärkeä saada se pysymään hengissä ja toivottavasti tuottamaan myös siemeniä. Tämä tunne liittynee jollain tasolla myös siihen, että saadessani tällaisen erittäin uhanalaisen kasvin taimen/pistokkaan, koen myös erityistä vastuuta siitä, että tämä laji pysyy minulla hengissä eikä katoa minun huonon hoitoni vuoksi. Galápagossaariin liittyy myös tietynlaista mystiikkaa, salaperäisyyttä ja evoluution "ihmettä"... joka myös saattaa vaikuttaa omiin tuntemuksiini ja haluuni säiltyttää olemassaolevaa hyvää kuolemasta sukupuuttoon!

Kuvasin myös lyhyehkön videon kasvatusteltan chileistä ja varsinkin tuosta Galasta. Laitoin videon Youtube-kanavalleni, jossa on enimmäkseen kaktusvideoita mutta nyt myös jotain chileistä.

Linkki videoon: Capsicum galapagoense