Kasvatusteltassa tapahtuu uuden vuoden kynnykselläkin

 Näin vuodenvaihteen tienoilla on hyvä muistella menneitä, ainakin vähän.

Viime kesä meni yllättävänkin nopeasti, vaikka kaikki kesäajan viikonloput vapautuivatkin harrastuksista. Kaksi pitkää vesiviljelyränniä tuolla ulkona ja useita chilejä vielä multaviljelyssä.

Melko mukavastihan tuo vesiviljely sujui, tosin yksi pahempi töppäys sattui kerran, kun vaihdoin ravinneliuoksia! Jostain käsittämättömästä syystä laskin lannoitteiden määrän ja keskinäiset suhteen niin päin puuta, kun tällainen takapihaviljelijä vain saattaa! Rumat ravinnepuutoksethan siitä sitten seurasivat mutta jonkun ajan päästä tilanteen korjattuani kasvutahti alkoi normalisoitua ja väri palata lehtiin. Tästä opin ainakin sen, ettei kiireessä ja hutiloimalla kannata sekoitella reilua sataa 120 litraa ravinneliuoksia.

Sato oli hyvä ja varsinkin pari C. chinenseä teki odotuksiin nähden upean sadon. Samoin Rocotoista Manzano Rojo tuotti ison määrän marjaa.

Sain rakennettua tuonne kasvatustelttaan toisen Ebb & flood -järjestelmän, joten saan tuplamäärän taimia kasvatukseen. Rocotot siellä jo ovat pitkällä. C. chinensejä pari olen laittanut ja tosiaan muutama villi/puolivilli on tulossa. Vielä pitää pohtia, mitkä C. baccatumit ja C. annuumit laitan kasvamaan.

Ei muuten tämä alkukausikaan ihan strömsöläisittäin ole sujunut. Jostain kumman syystä ravinneliuoksen pH on pari kertaa tipahtunut todella paljon. Tosin, luulen sen johtuvan siitä, että olen tipauttanut vesijohtoveden pH-arvoa turhan reippaasti. Ensimmäisen kerran, kun lehdet alkoivat kellastua, vaihdoin liuoksen. Sama pääsi tapahtumaan toiseen kertaan mutta tuolloin otin viitisentoista litraa liuosta pois ja korvasin vedellä. Sillä tasaantui pH ja ehkä lannoitepitoisuus tipahti juuri sopivalle tasolle. Minulla on nimittäin paha tapa käyttää pikkusen vahvempaa litkua, kun mitä ehkä tarvitsisi.

Black Friday -tarjosi oivallisen tilaisuuden hankkia aiemmin hankkimieni "sääasemien" tilalle laatua! Ostin kolme RuuviTagia, joista yhden sijoitin ulos kasvihuoneeseen ja yhden kasvatustelttaan. Nyt kelpaa ihmetellä ilman lämpötilaa ja kosteutta tuolla pääkallonpaikoilla.

Olen suhteellisen vakuuttunut siitä, että tämä oli koronavuoden 2020 viimeinen päivitys blogiini, joten

Kausi 2021 on aloitettu

 Kesä ja syksy 2020 tuli ja meni. Johtuen varmaan kaikesta härdellistä tämän pandemian keskellä, jäi kaikki blogipäivitykset tekemättä. Toki chilejä oli tänäkin vuonna yli 50 erilaista ja näiden lisäksi hankin saman verran yökaktuksia (Selenicereus) mutta niitten kuvaaminen ja kasvukauden etenemisestä kertominen jäi ihan kokonaan. 

Kauden 2021 aloitin kuitenkin jo hyvissä ajoin. Olen "oppinut", että kausi aloitetaan hitaammilla lajeilla jo loka-marraskuussa ja nopeimmat chililajit ehtii laittaa itämään vielä maaliskuussa.

Päässäni kumisi mantra: "Aloita ajoissa, kylvä Rocotot (Capsicum pubescens) jo hyvissä ajoin, että ne ehtivät tuottaa edes jonkinlaisen sadon kesän aikana!" Näin tein, ja laitoin Rocotojen siemenet kivivillaan jo 20.10.2020, toiveena päästä edes jonkinlaiseen alkuun, ennen kuin siirtäisin kasvit ulos kesäksi.

Rocotojen siemenet kivivillakuutiossa 20.10.2020. Laitoin kaksi siementä jokaista lajiketta

Olen ostanut Cultilenen 1000 mm kivivillaharkon, joka on idätyspuuhiin oikein riittoisa. Tuo harkko on 150 mm leveä ja 75 mm paksu. Se on sen verran paksu, että halkaisen sen puukolla kahtia ja saan kaksi tuollaista reilun 35 mm paksua laattaa. Sen jälkeen viillän reiluun puoliväliin saakka syviä viiltoja niin, että tuohon laattaan muodostuu 4 x 4 kuutiota, johon teen kolot ja kylvän siemenet. Tuon laatan laitan jauhelihapakkaukseen, kostutan lämpimällä vedellä ja laitan toisen vastaavan jauhelihapakkauksen siihen päälle kuvuksi. Koko hökötys laitetaan lämpömaton päälle kasvatustelttaan odottamaan itämistä. Heti, kun siemenet ovat itäneet, niille annetaan ravinneliuosta sillä kivivilla on täysin ravinteeton kasvualusta. Siinä vaiheessa, kun itäneet taimet pitää siirtää esim, orgaaniseen kasvualustaan tai vaikka vesiviljelyjärjestemään, kuutiosta on näppärä irrottaa palaset toistaan.

Siemenet itivät nopeasti ja jo kuuden päivän päästä ensimmäisiä ituja oli nähtävissä. Ainoastaan parin lajikkeen vanhat siemenet eivät millään itäneet mutta muuten itävyysprosentti oli ihan hyvä.

Kuusi päivää kylvämisen jälkeen muutama siemen näyttää itäneen

Rocotot 9.11.2020

Kuukauden päästä 20.11.2020 siementen kylvämisestä siirsin itäneet taimet EBB & flow -vesiviljelyjärjestelmään. Samalla otin kolmesta tämän vuoden Rocotosta pistokkaita ja laitoin nekin ebbiin kasvamaan.

Kuukausi siementen kylvämisen jälkeen

Kaikki hyvin ja taimet kasvavat vauhdilla. Lisäksi laitoin muutaman villin ja puolivillin siemeniä itämään ja pääsin muutaman niistäkin siirtämään vesiviljelyyn.

Joulukuun alussa heräsin todellisuuteen!! Mihin ihmeessä meinasin nuo kasvit sijoittaa maaliskuussa, kun vielä on reilu pari kuukautta siihen, että niitä voisi ajatella siirrettäväksi ulos. Nuo kasvavat sellaisella vauhdilla, että alta pois!!

9.12.2020

9.12.2020

Rocotoja 14.12.2020

14.12.2020

14.12.2020

Huh!! Noitten lisäksi laitoin ne Capsicum chinenset tulille 6.12.2020 ja kohta niitäkin pitää alkaa erotella ja siirtää vesiviljelyyn. Ensin pitää kuitenkin rakentaa TOINEN järjestelmä tuonne kasvatustelttaan, kun ei vaan mahdu, ei kertakaikkiaan. Myönteinen ongelma tietysti mutta saa aikaan pari harmaata partakarvaa lisää.

Ai niin... "Aloita Rocotojen kanssa ajoissa, että ehtivät!" Prhana, aloitin ja kohta olen ihmeissäni niitten kanssa! 😅 Katsokaapa missä tällä hetkellä mennään! 🌼

Rocoto, Manzano Ollanta Rojo kukkii jo! Alle 2 kk ikäisenä!

Tästä siis kohti kautta 2021. Tosiaan C. chinensejä olen idättänyt myös mutta niistä ja villeistä/puolivilleistä lisää seuraavissa blogipäivityksissä!

Pysytään terveinä ja jaksetaan yhdessä kohti kevättä!

Viimeinkin ulkona!

Hoplaa, ja niinhän se kesäinen sää saapui tänne Keski-Suomen korkeuksille! Tuskissani tätä hetkeä odotin, kasvatusteltta pursuten vihreää, niin chiliä kuin yökaktuksia.

Lähellä sijaitsevan Vihtavuoren sääaseman ennusteita tarkkailin pidemmän aikaa ja vihdoin alkoi näyttää siltä, että lauantai 23.5.2020 olisi se päivä, jolloin yöpakkaset ja hallayöt saattaisivat olla takana, ainakin ne kaikkein viileimmät yöt.

Olin muutama päivä aiemmin ahkeroinut täyttämällä rännit hydrosoralla, jota muuten meni kaikkiaan reilu 100 litraa. Molemmat resot eli ravinneliuosaltaat täytin vedellä (n. 55 litraa/reso) ja tiputin nesteen pH-arvot kohdilleen. Lisäsin ravinteet ja mittasin EC-arvot todetakseni, että olinpa ajatuksissani lisännyt yhteen resoon tuplamäärät ravinteita, dääm ol hieman tujakkaa litkua! No, ei kun lappomaan litkua ämpäriin ja sekoittelemaan noiden resojen vedet keskenään. Onnistuihan se mutta teetti jonniin verran ylimääräistä työtä.

Lauantai koitti... aika siirtää chilit sisäteltasta ulkoilmaelämään. Sain siirrettyä kaikki 27 kasvin tapaista niihin, enemmän tai vähemmän nopeasti. Nuo ryökäleet, kun esittävät saman tien dramaattisen kuolontanssin, kun ne kiskoo pois vanhasta altaasta ja juuret joutuvat hetken odottamaan vuoroaan raikkaassa ulkoilmassa, ennen kuin ne pääsevät uuteen ränniin.
Oli melkoisen närkästyneen näköistä porukkaa, erityisesti pari C. baccatumia ja C. frutescensia!!

Se, kuinka nämä elämänsä ensimmäistä kertaa ulkona olevat (noin parikymmentä) chiliä karaistuvat aurinkoon ja sen UV-säteilylle ilman suurempia palovammoja, hirvitti. Eihän noita nyt voinut raahata viikkoa-kahta sisälle ja ulos totuttautumaan. Saman tien vain, hyppy suoraan syvään päähän!

Kasvihuone oli ja on itse asiassa vieläkin vuorattu kolminkertaisella hallaharsolla! Pari kerrosta ulkopuolella ja yksi vielä sisällä. Tämä tuntuu toimivan hyvin sillä ainoastaan kymmenkunta palovammoista riutuvaa lehteä poistin parin ensimmäisen päivän aikana. Pidän harsoja kuitenkin vielä muutaman päivän, ihan varmuuden vuoksi.

Ajastimen päässä olevat uppopumput pumppaavat ravinneliuosta kasveille neljä kertaa vuorokaudessa 3-5 minuutin ajan. Tällä hetkellä kaikki on hyvin, jopa ne kaikkein eniten nokkiinsa ottaneet kasvit ovat melko hyvävointisia.

Kaksi ränniä, osa chileistä ihan multaruukussa. Takana vino pino yökaktuksia

Heti tuli kavereita katsomaan tilannetta

Pahimmat draama queenit!!

Kaktuksia, muutamaa eri lajia, lähinnä Selenicereuksia

Cereus peruvianus sulassa sovussa muiden kanssa

Serrano (Capsicum annuum) kasvaa hienosti

Harold St. Barts (Capsicum chinense)

Rocoto, Manzano Rojo (Capsicum pubescens)

CGN 21500 (Capsicum chinense)

Kasvun kohinaa, osa 2

Jatketaanpa siitä, mihin viimeksi jäätiin eli tänä keväänä tuolla kasvatusteltassa kasvavista lajikkeista.

Early Jalapeño (Capsicum annuum)

Lajikkeen nimi "Early jalapeño" kertookin itse asiassa oleellisen tästä lajikkeesta. Se on jalapeño, joka on nopeakasvuinen ja aikainen sekä tuottaa runsaasti satoa. Maukas chili ruokaan kuin ruokaan. Tulisuus noin 4/10. Kaksi tainta tällä hetkellä turve-perliittisekoituksessa.

Early Jalapeñot näppärästi maitopurkeissa 

Kaksi ylintä ovat Early Jalapeñoja, alhaalla ja oikealla
Dalle Khursanit (Capsicum chinense)

Habanero, West Indian Yellow (Capsicum chinense)

Myös tämän lajin kohdalla nimi kertoo lähestulkoon kaiken 😎. Kyseessä on siis Länsi-Intiasta kotoisin oleva keltainen habanero. Tulisuutta n. 9/10 ja kuulemma maultaan jopa perushabaneroa parempi... mielenkiintoinen lajike ja odotan, että pääsen maistamaan.

Habanero, West Indian Yellow

Haaroittuu jo kivassti

Inca Berry (Capsicum baccatum)

Inca Berry on erittäin satoisa lajike, jonka marjat ovat pyöreähköjä, paksulihaisia ja herkullisia eri kypsyysasteissa. Tulisuutta on keskitulisen chilin verran eli n. 6-7/10. Kasvaa C. baccatumeille tyypilliseen tapaan köynnöstäen ja tarvitsee tukemista.

Inca Berry (C. baccatum) tarvitsee nyt jo pientä tukemista

Rocoto, Guatemala Orange (Capsicum pubescens)

Oranssi rocotolajike Guatemalasta. Paksulihainen, mehukas ja maukas kuten rocotot tyypillisesti ovat. Tulisuus n. 7/10. Nauttii päivänpaisteesta ja lämmöstä mutta vastapainoksi yöt saavat olla huomattavasti viileämpiä.

Tämä kaveri jumitti prhanan pitkään ihan sirkkalehtivaiheessa. Siirsin sen ebbiin ja toivoin, että se alkaisi kasvaa mutta mitään ei tapahtunut pitkään aikaan. Sitten, yhtäkkiä se päättikin jatkaa kasvuaan. Toivottavasti ehtii vielä kesän aikana tuottamaan kunnon sadon.

Rocoto, Guatemala Orange kasvaa sittenkin

Serrano (Capsicum annuum)

Tällä hetkellä ebbin kookkain chili. Kaksi Serranoa tuolla kasvaa, molemmat nyt ebbissä. Serrano "vuoristolais-/vuorisolainen" on Meksikon keskiylängöltä, Pueblan ja Hidalgon alueelta, kotoisin oleva chililajike. Serrano on Meksikolaisen keittiön suosituimpia chililajikkeita, tulisuudeltaan noin 6/10.

Serrano

Nyt jo noin isoksi kasvanut

Turkish Pepper (Capsicum annuum)

Tässäkin tapauksessa nimi kertoo kotipaikkakunnan eli kyseessä on turkkilainen C. annuum -lajike. Se on cayennemainen, kipakkapoltteinen, suurin piirtein 7/10.

Turkish Pepper ebbissä

Turkish Pepper (Capsicum annuum)

Mukavaa, talvisen tuntuista kevätpäivää kaikille! 

Kasvun kohinaa

Tänä keväänä chilinkasvatusrintamalla tilanne on täysin toinen, mitä se oli vuosi sitten. Tuolloin kiroilin ja manailin mielessäni aika montaa asiaa, kun yrityksistäni huolimatta ainoastaan yksi reppana taimi oli hengissä.

Nyt niitä taimia on tuolla useita. Vihreitä, hyväkuntoisia ja jopa isoja. Tähän tilanteeseen on todennäköisesti parikin syytä: Kokemukset viime keväästä opettivat ja tuo kasvatusteltta parempine olosuhteineen. On niitä taimia tänäkin vuonna jonkun verran kuollut mutta niitä ei kannata nyt surra 😃

Uusia lajikkeita

Chilinsiemeneniä on tullut hankittua niin, että suurin piirtein 100 lajikkeen siemeniä löytyy kansioista, joihin olen, tietysti lajeittain ja lajikkeittain, aakkosjärjestykseen laittanut. Arkistossa on myös merkinnät siitä, kuinka monta siementä minulla on mitäkin lajiketta. 😎

Kansiot ojennuksessa 😃

Ajattelin laittaa tänä vuonna kasvamaan eri lajikkeita kuin mitä viime vuonna kasvoi. Myöhemmin päätin kuitenkin laittaa jotain samaa, hyväksi todettua lajiketta tulille. Tällaisia ovat mm. Carolina Reaper ja Aji Habanero.

Aji Norteno (Capsicum baccatum)

ChiliWiki tietää kertoa Aji Nortenosta, että se on maultaan hedelmäinen, erittäin makea ja tulisuudeltaan keskitasoa. Hedelmät ovat kypsänä punaisia, kypsymisen aikana saattaa nähdä vihreästä keltaisen ja oranssin sävyjä. Marjojen tulisuudessa löytyy vaihtelua mutta se on noin 7/10.Aji Nortenon nimi on suomeksi "pohjoisen chili" ja lajike onkin yleinen Perussa pohjoisrannikolla. 

Aji Norteno kasvaa C. baccatumeille tyypilliseen tapaan köynnösmäisesti Se latvoutuu helposti ja tarvitsee tukea, varsinkin kantaessaan satoa.

Aji Norteno pitää auringosta ja tämän vuoksi menestyy mukavasti ulkokasvina.

Minun Aji Nortenoni ei osannut aluksi päättää elämän ja kuoleman väliltä mutta loppujen lopuksi se innostui kasvamaan ja tällä hetkellä se näyttää aika syötävän hellyyttävältä. Kyllä se siitä kasvaa!

Aji Nortenon alkutaival vesiviljelyssä

Alegría Riojana (Capsicum annuum)

Alegría Riojana on cayennetyyppinen chililajike, josta saa oivallista jauhetta ruokaan kuin ruokaan. Satoisa lajike, jonka marjan tulisuus on 7/10.

Alegría Riojana

Amashito Wild (Capsicum annuum) 

Amashito Wild on harvinainen, satoisa, pienihedelmäinen ja tulinen chililajike Meksikosta. Sietää ilmeisen hyvin viileitä ja kuumiakin päiviä, joten melko sitkeä laji on kyseessä. Viime vuonna minulla oli yksi kasvi tätä lajiketta ja olihan se kaunis. Puumainen, pari metriä korkea chili. Se tuotti kivasti satoakin, tosin marjat ovat villimäisen pieniä, noin riisinjyvän kokoisia mutta potkua niissä riittää.

Amashito Wild 1/2 ebbissä

Amashito Wild 2/2

Carolina Reaper (Capsicum chinense)

Niin, monihan tämän jo tietää nimeltä! Maailman tulisin chililajike!!🔥🔥🔥 Viime vuonna yksi C. Reaper kasvoi tuolla kasvarissa mutta sato oli aika pienimarjaista. Tällä hetkellä kaksi pientä sirkkalehdellä olevaan tainta odottaa, että lämpö ja valo saavat kunnon kasvun käyntiin. Siemenet ovat viime vuoden marjoista.

Carolina Reaperit ovat vielä näin nuoria

Dalle Khursani (Capsicum chinense)

Dalle Khursani on habanerotyyppinen chililajike, joka tekee suurikokoisia marjoja suotuisissa olosuhteissa. Odotan mielenkiinnolla, mitä tämä tuottaa syksyllä. Tulisuuttakin löytyy 9/10. Toinen taimista on ebbissä, toinen mennä porskuttaa kasvuturve-perliittisekoituksessa.

Dalle Khursani ebbissä

Dalle Khursani kasvuturve-perliittisekoituksessa

Tässä muutamia chililajikkeita ja -taimia, joita tällä hetkellä kasvatan. Laitan lisää kuvauksia, kuvia, kuulumisia ja lajiikkeita tulevissa postauksissani.

Pysykää terveinä ja pitäkää huolta lähimmäisistänne!

Kevät tulee, ainakin tuonne kasvatustelttaan

Kuukausi sitten kirjoitin tänne pikaisesti jotain kuulumisia mutta nyt voisi olla aika kirjoittaa hieman pidempääkin tekstiä. Lupaukseni kerran viikossa kirjoittelusta alkoi näköjään hieman yskähdellen.. ehkä sekin tästä petraantuu 😃

Koronavirus on alkanut vaatia uhrejaan jo Suomessakin mutta toisaalta, pandemian ansiosta tässä on ollut aikaa ihmetellä chilien ja yökaktusten kasvua. Kirjoitinki jo siitä, että olen hankkinut yökaktuksia sillä ne ovat tavallaan välähdyksiä lapsuudesta... tai siis eivät välttämättä yökaktukset vaan kaktukset ylipäätään...

Kasvatusteltta on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi tai sitten olen tänä vuonna onnistunut viime kevättä n. miljoona kertaa paremmin esikasvatushommissa. Uskon molempiin mutta väittäisin niin, että teltassa nuo pienet vihreät viihtyvät niin paljon paremmin.

Teltassa on siis 400W monimetallivalaisin, muutamia roikkuvia kasvilamppuja (Airam) ja itse asiassa tuossa aiemmin illalla laitoin sinne myös loisteputkivalaisimen, johon kiinnitin heijastimen. Valoa siis pitäisi riittää, vaikken tuota "pikkunatikkaa" 150W italialaista sinne laittaisikaan.

Lämpöä ja kosteuttakin on mukavasti.. ehkäpä jopa sopivasti.Aamuisin lämpötila on alempi ja kosteus% suurempi kuin iltapäivällä, kun tuo monimetalli tuottaa lämpöä. Sama ilmiö siis, mitä ulkona kasvihuoneessakin. Tuuletin hurisee päivisin ja näyttäisi todellakin olevan hyvät olot, niin chileille kuin yökaktusten (Selenicereus spp.) pistokkaille/taimille

Toin telttaan myös loisteputkivalaisimen ebb & flown ylle

Tästä olen erityisen ylpeä! Selenicereus chrysocardiumin pistokkaitten lähes
jokaisesta kasvupisteestä kasvaa uutta, ja vielä vauhdilla!

Ebb & flow

Viime vuonna jo vähän houkutteli kokeilla ebb & flow (flood) -vesiviljelyjärjestelmää chilinkasvatuksessa. En varmasti ole ainoa, joka koki sen rakentelun jotenkin... ei nyt hankalaksikaan mutta sellaiseksi, mistä ei oikein tiedä, että onnistuuko se.. ja mitä kaikkea pitää tietää/osata hankkia. Totta, se kaikki pitää hankkia! Eihän minullakaan kotona ollut mitään "raaka-aineita" valmiina. No, ehkä reso, eli ravinneliousastiaksi soveltuva muovilaatikko, löytyi.

Ebb & flown toimintaperiaate oli jo alusta alkaen selkeä: Se on aktiivinen vesiviljelyjärjestelmä, jossa vesipumppu ajastetaan nostamaan järjestemän alaosassa olevasta ravinnesäiliöstä vettä yläastiaan, jossa kasvit ovat, hydrosoran (väliaineen) ympäröiminä. Ravinneliuos täyttää yläastiaa, kunnes se saavuttaa ylivuotoputken korkeuden. Ajastimen mentyä pois päältä, vesi valuu takaisin säiliöön sekä ylivuotoputken että vesipumpun kautta. Tämä yläastian "tulva" luodaan 2-4 kertaa päivässä, 2-4 minuuttia kerrallaan.

Niin, sitten se käytännön toteutus! Tuli sitten hieman useampaan kertaan käytyä läpi paikalliset ja ei-niin-paikalliset sekatavarakaupat ja muutama erikoisliikekin. Google oli myös hyvä työkalu sillä esim. sopivanhintaiset verkkoruukut (à 0,40 €) ja vesipumppu (15 €) löytyivät verkkokaupan puolelta.. eli ne oli hankittu. Pumppuun sopiva n. 13mm vesiletku ja siihen sopiva läpivienti + ylivuotoputki oli seuraavaksi ostoslistalla. Puuilosta löytyi hyvää ylivuotoputkea (paineilmaletku ø 25mm, 4,90€/m). Jyskän varastomyymälästä  ostin pari metriä vesiletkua (ø 12mm, 1 m/1,70 €) ja läpivientiin letkuliitin (Opal 1/2 13mm, 3,50 €). 
Hankaluutena oli kasvatusaltaan löytyminen mutta onnistuipa sekin, kun Biltemasta löysin 40 litran laastipaljun (6,90 €). Noiden lisäksi muutama klemmari/letkupuristin ja Y-haara vesipumppuun, jotta ravinneliuoksen voi ohjata kahteen eri yläastiaan. Ai niin, ja sitä hydrosoraa (yläastian väliaineeksi) piti myös hankkia. 50 litraa, Finroots-kivijalkakaupasta (n. 25 €).

• Vesipumppu ✓
• verkkoruukut ✓
• vesiletkua ✓
• ylivuotoputkea ✓
• kasvatusastiat (2 x laastipalju) ✓
• letkuliitin vesiletkun läpivientiin (2 x) ✓
• klemmareita 4 kpl ✓
• Y-liitin ✓
• hydrosoraa 50 litraa ✓

Hankin tosiaan tarvikkeita niin, että sain tehtyä myöhemmin toisenkin kasvatusastian, yhden ravinnesäiön päälle. Hintaa tuli siis yhteensä sellainen 80 euroa. Näin, kun sitä katsoo, niin hurjalta tuo summa vaikuttaa mutta kaikkihan piti hankkia, koska oikeastaan mitään näistä ei ollut jo entuudestaan olemassa. Eivätkä ne ostokset vielä tähän loppuneet mutta hengähdetäänj välillä!

Tuumasta toimeen ja poran varteen

Laastipaljuun porasin reiät vesiletkulle (letkuliittimelle) ja ylivuotoputkelle. Putkien päähän laitoin hyttysverkkoa, ettei ala-astiaan pääse soraa lehtiä tms. ylimääräistä. Vesiletkun päähän pienellä nippusiteellä ja ylivuotoputken päähän klemmarilla kiinni. Itse asiassa tuon kummallisempi operaatio se ei ollut, siis yläastian valmistelu ebbiä varten. Näitä astioita tein ensin yhden mutta oli pakko tehdä toinenkin, että taimet mahtuisivat paremmin.

Ylivuotoputki ja letkuliitin, jonka päällä on hyttysverkkoa

Yläasian pohja. Vesiletku kiinnitetään tuohon
alhaalla olevaan liittimeen

Kasaaminen

Ennen kuin kasveja pääsee laittamaan kasvatusastiaan, on yritettävä säätää ylivuotoputki sopivalle korkeudelle. Liian korkealla se saa huokoisen hydrosoran nousemaan vedenpinnan mukana, eikä se ole tarkoitus, vaikkakaan siltä en ihan kokonaan ole välttynyt.

Hydrosora pitää pestä ennen sen laittamista astiaan. Rakeista irtoaa paljon hienoa pölyä mutta onneksi se irtosi käsisuihkulla todella helposti.

Sitten vain muutama sentti soraa astian pohjalle, kasvit verkkoruukkuun ja soraa sekaan, että pysyvät tukevasti siellä... ja täyttämään astiaa. Laitoin kahdeksan tainta yhteen astiaan, vaikka ihan pieniä taimia olisi voinut pari lisääkin sinne laittaa.

Ai niin!! Ajastin!! Mikä tahansa ei käy sillä yläastiaan pumpataan ravinneliuosta ainoastaan pari minuuttia kerrallaan. Clas Ohlsonilta löysin digitaalisen ajastimen, jonka ohjelmoin niin, että ravinteet virtaavat neljä kertaa vuodokaudessa, kolmen minuutin ajan yläastiaan (klo 8.00, 12.00, 16.00 ja 20.00) Yön pimeät tunnit nuo saavat pärjätä omillaan ja niin ovat toistaiseksi tehneetkin.

• digitaalinen ajastin (mahdollisuus ajastaa hyvin lyhyitä aikoja) ✓

Veden pH ja ravinteet

Joko luulitte, että tämä oli tässä? 😃 
EC-mittarihan (45 €) se piti ostaa, että pystyy tarkistamaan veteen liuenneiden ravinteiden määrää. Toista mittaria en raaskinut ostaa vaan tyydyin edullisempaan, nestemäiseen pH-testiin. Tämä pH-testi osoitti heti, että vesijohtovesi on aivan liian korkeaa (emäksistä) pH-arvoltaan, joten... mars ostoksille!! Ostin 500 ml ADF pH -downia (7,50 €), joka laski liuoksen pH:n paremmin chileille sopivalle tasolle.

• EC-mittari ✓
• pH-testeri ✓
• pH-down ✓

Niin, ja ne lannoitteet olen ostanut aiemmin mutta niitten hintaa en tähän lisää sillä ne olisi kuitenkin pitänyt hankkia. Veijo Rintaluomalle iso kiitos NF-lannoitteista ja hyvästä annosteluohjeesta. Tuntuu toimivan loistavasti!

• lannoitteet ✓

Eli, siinä se... kaikessa lyhykäisyydessään! 😃😃
Nyt jo suunnittelen kahden (à 2,5 m) vanerisen rännin rakentamista tuonne takapihan kasvihuoneeseen, eli ei tämä vielä säikäyttänyt minua! Ja miksi olisikaan säikäyttänyt? Pieni askartelu pitää mielen virkeänä ja harrastamiseen kuluu sitä rahaakin aina silloin tällöin!

Tämän pitkän tekstin tarkoitus ei siis todellakaan ole säikäyttää ketään, joka on kiinnostunut vesiviljelystä! Vaikka hankkimista ja opeteltavaa on paljon, ei se ole rakettitiedettä kummempaa. Kyllä siitä selviää ja mieli kirkastuu ainakin siinä vaiheessa, kun katsoo tuonne astioihin ja näkee moitten pienten viheriden aivan käsittämättömän kasvuvauhdin. Voin jo nyt sanoa, että vesiviljelystä tulee minulle uusi normaali kasvatustapa, eikä mikään supermörkö/vesivahinkouhka!

Lopuksi

Vanha totuus on, että työ tekijäänsä neuvoo! Sama pätee tässäkin. Tuo toinen kasvatusastia oli jo niin "helppo" rakentaa, kun tiesi kokemuksesta sen, mitä pitää tehdä. On varmasti paljon helpomminkin rakennettavia vesiviljelyjärjestelmiä mutta tämä tuntuu hyvältä ja toimivalta, ainakin minulla, ainakin vielä.

Katsokaa, miten nuo kasvavat!! Kuvien välissä on pikkuisen reilu kuukausi!

Juuri ebbiin laitetut taimet 22.2.2020

Tilanne 27.3.2020, tosin pari pikkutainta on tullut juuri lisää tuonne