Taimia, taimia, taimia... teltta alkaa jo täyttyä chileistä

 Helmikuun 1. päivä ja ajattelin, että on jo korkea aika päivitellä kuulumisia siitä, mitä kuuluu tuonne 2,88m² kasvatustelttaan.

Rakensin telttaan toisen ebb & flood -vesiviljelyjärjestelmän, jossa ala-altaana toimii 60 l laastipalju ja yläaltaina 2 x 45 litran laastipaljut. Näin sain teltan vesiviljeytilan tuplattua. 

Valoja olen myös viritellyt. Clas Ohlsonilta lampunkantoja ja Tokmannilta teräskulhoja, joihin porattiin 40mm:n reikä näppärästi pylväsporakoneella. Valoina käytän Airamin kasvilamppuja ja Airamin Superlux-lamppuja (4000K)

.

Tänään koitti se hetki, jolloin päätin vihdoin siirtää teltassa olevat kaktukset ikkunalaudalle ja sainkin mainiosti lisätilaa chileille. Telttaan jäi kuitenkin uusia nuppuja innokkaasti kasvattava perhosorkidea (Phalaenopsis) ja mm. pari ananasta 😀

Nostelin siis Rocotoja (Capsicum pubescens) pois vesiviljelystä, jossa ne ovat saaneet "villisti" rehottaa, eli venyä suuntaan jos toiseenkin. Olin ostanut kokeeksi 50 litraa Biobizz Ligth Mix -multaseosta, josta olen kuullut puhuttavan oivallisena kasvualustana. Sen sisältö on seuraava:

• 30% perliitti
• 35% rahkasammal
• 35% rahkaturve
• EC:1.0-1.2
• pH: 6.2

Kaikkiaan seitsemän Rocotoa sai uuden kasvualustan, eli vesiviljelyaltaaseen tuli rutkasti lisätilaa pikkutaimille, lähinnä tulisille Capsicum chinenseille.

Pari noista Rocotoista kukkii jo vaikka ovat vielä kovin nuoria.

Rocoto, Oculto Clef

Saa nähdä, miten nuo multaan siirretyt kasvit reagoivat. Se on kasville kuitenkin eräänlainen shokki, kun noin radikaali muutos elinoloissa tapahtuu. Toivottavasti kaikki kuitenkin sujuu mainiosti ja kasvu jatkuu vaikka tuo kukinta lakkaisikin vähäksi aikaa.

Altaaseen saivat siirron viimeisimmät idätykset, C. chinenset ja muutama Jalapeñon taimi. Ne ovat vasta sirkkalehtiasteella mutta minulla on tapana siirtää taimet jo vajaan viikon ikäisinä ebb & flood -järjestelmään.

Kivivillassa idätetyt taimet verkkoruukuissa
ebb & flood -vesiviljelyjärjestelmässä

Tuo kasvatusteltta on kyllä jännittävä paikka, jonka olosuhteissa kaikki kasvit tuntuvat viihtyvän. Siellä kasvavat niin kaktukset, chilit, perhosorkidea kuin ananaksetkin. Kohta tosin tulee väistämättä eteen tilanne, että vaikka kuinka yrittäisi tuota telttaa järjestellä, niin kaikki eivät mahdu sinne eli suurin osa joutuu väistämättä evakkoon. Kaktuksethan sieltä jo otin pois.

Tilannehan on se, että minulla on vielä C. annuumit kylvämättä! Joten, Jalapeñot laittanen ihan pikapuoliin kivivilloihin itämään tai muuten tulee kiire (taas!). 

Sanotaan, mitä sanotaan mutta Jalluja pitää olla aina kasvamassa! Tuo lausahdus voisikin olla tämänhetikinen mottoni.

Muutaman noista nyt kasvavista chileistä aion pitää sisäkasveina mutta valtaosan vien keväällä/alkukesästä ulos. Sisälle jätän vain ne, joita haluan kasvattaa pidempään kuin yhden kauden. Ulkoa en tohdi mitään tuoda takaisin sisälle sillä tuholaisinvaasion riski on ihan liian suuri. Nytkin olen muutamaan kertaan torjunut niin kirvoja kuin harsosääskiä (toin pari pikkupistokasta ulkoa sisälle juurtumaan). Toistaiseksi tilanne on kuitenkin hyvin rauhallinen, onneksi.

Loppuun vielä pari kuvaa parista herkuista, jotka tuntuvat nauttivan keinovalosta ja vesiviljelyn riemusta.

Capsicum chacoënse

Capsicum chacoënse

Ají Finlandia (Capsicum baccatum), jonka todennäköisesti kiikutan kesäksi ulos

Tämän aarteen haluan pitää sisällä, jos se vain suinkin viihtyy!
Capsicum galapagoense

Mukavaa alkanutta helmikuuta kaikille. Nautitaan lumesta ja pakkasista. Ensi kuun jälkeenhän on jo huhtikuu! 😁

Kausi 2021 on aloitettu

 Kesä ja syksy 2020 tuli ja meni. Johtuen varmaan kaikesta härdellistä tämän pandemian keskellä, jäi kaikki blogipäivitykset tekemättä. Toki chilejä oli tänäkin vuonna yli 50 erilaista ja näiden lisäksi hankin saman verran yökaktuksia (Selenicereus) mutta niitten kuvaaminen ja kasvukauden etenemisestä kertominen jäi ihan kokonaan. 

Kauden 2021 aloitin kuitenkin jo hyvissä ajoin. Olen "oppinut", että kausi aloitetaan hitaammilla lajeilla jo loka-marraskuussa ja nopeimmat chililajit ehtii laittaa itämään vielä maaliskuussa.

Päässäni kumisi mantra: "Aloita ajoissa, kylvä Rocotot (Capsicum pubescens) jo hyvissä ajoin, että ne ehtivät tuottaa edes jonkinlaisen sadon kesän aikana!" Näin tein, ja laitoin Rocotojen siemenet kivivillaan jo 20.10.2020, toiveena päästä edes jonkinlaiseen alkuun, ennen kuin siirtäisin kasvit ulos kesäksi.

Rocotojen siemenet kivivillakuutiossa 20.10.2020. Laitoin kaksi siementä jokaista lajiketta

Olen ostanut Cultilenen 1000 mm kivivillaharkon, joka on idätyspuuhiin oikein riittoisa. Tuo harkko on 150 mm leveä ja 75 mm paksu. Se on sen verran paksu, että halkaisen sen puukolla kahtia ja saan kaksi tuollaista reilun 35 mm paksua laattaa. Sen jälkeen viillän reiluun puoliväliin saakka syviä viiltoja niin, että tuohon laattaan muodostuu 4 x 4 kuutiota, johon teen kolot ja kylvän siemenet. Tuon laatan laitan jauhelihapakkaukseen, kostutan lämpimällä vedellä ja laitan toisen vastaavan jauhelihapakkauksen siihen päälle kuvuksi. Koko hökötys laitetaan lämpömaton päälle kasvatustelttaan odottamaan itämistä. Heti, kun siemenet ovat itäneet, niille annetaan ravinneliuosta sillä kivivilla on täysin ravinteeton kasvualusta. Siinä vaiheessa, kun itäneet taimet pitää siirtää esim, orgaaniseen kasvualustaan tai vaikka vesiviljelyjärjestemään, kuutiosta on näppärä irrottaa palaset toistaan.

Siemenet itivät nopeasti ja jo kuuden päivän päästä ensimmäisiä ituja oli nähtävissä. Ainoastaan parin lajikkeen vanhat siemenet eivät millään itäneet mutta muuten itävyysprosentti oli ihan hyvä.

Kuusi päivää kylvämisen jälkeen muutama siemen näyttää itäneen

Rocotot 9.11.2020

Kuukauden päästä 20.11.2020 siementen kylvämisestä siirsin itäneet taimet EBB & flow -vesiviljelyjärjestelmään. Samalla otin kolmesta tämän vuoden Rocotosta pistokkaita ja laitoin nekin ebbiin kasvamaan.

Kuukausi siementen kylvämisen jälkeen

Kaikki hyvin ja taimet kasvavat vauhdilla. Lisäksi laitoin muutaman villin ja puolivillin siemeniä itämään ja pääsin muutaman niistäkin siirtämään vesiviljelyyn.

Joulukuun alussa heräsin todellisuuteen!! Mihin ihmeessä meinasin nuo kasvit sijoittaa maaliskuussa, kun vielä on reilu pari kuukautta siihen, että niitä voisi ajatella siirrettäväksi ulos. Nuo kasvavat sellaisella vauhdilla, että alta pois!!

9.12.2020

9.12.2020

Rocotoja 14.12.2020

14.12.2020

14.12.2020

Huh!! Noitten lisäksi laitoin ne Capsicum chinenset tulille 6.12.2020 ja kohta niitäkin pitää alkaa erotella ja siirtää vesiviljelyyn. Ensin pitää kuitenkin rakentaa TOINEN järjestelmä tuonne kasvatustelttaan, kun ei vaan mahdu, ei kertakaikkiaan. Myönteinen ongelma tietysti mutta saa aikaan pari harmaata partakarvaa lisää.

Ai niin... "Aloita Rocotojen kanssa ajoissa, että ehtivät!" Prhana, aloitin ja kohta olen ihmeissäni niitten kanssa! 😅 Katsokaapa missä tällä hetkellä mennään! 🌼

Rocoto, Manzano Ollanta Rojo kukkii jo! Alle 2 kk ikäisenä!

Tästä siis kohti kautta 2021. Tosiaan C. chinensejä olen idättänyt myös mutta niistä ja villeistä/puolivilleistä lisää seuraavissa blogipäivityksissä!

Pysytään terveinä ja jaksetaan yhdessä kohti kevättä!

Viimeinkin ulkona!

Hoplaa, ja niinhän se kesäinen sää saapui tänne Keski-Suomen korkeuksille! Tuskissani tätä hetkeä odotin, kasvatusteltta pursuten vihreää, niin chiliä kuin yökaktuksia.

Lähellä sijaitsevan Vihtavuoren sääaseman ennusteita tarkkailin pidemmän aikaa ja vihdoin alkoi näyttää siltä, että lauantai 23.5.2020 olisi se päivä, jolloin yöpakkaset ja hallayöt saattaisivat olla takana, ainakin ne kaikkein viileimmät yöt.

Olin muutama päivä aiemmin ahkeroinut täyttämällä rännit hydrosoralla, jota muuten meni kaikkiaan reilu 100 litraa. Molemmat resot eli ravinneliuosaltaat täytin vedellä (n. 55 litraa/reso) ja tiputin nesteen pH-arvot kohdilleen. Lisäsin ravinteet ja mittasin EC-arvot todetakseni, että olinpa ajatuksissani lisännyt yhteen resoon tuplamäärät ravinteita, dääm ol hieman tujakkaa litkua! No, ei kun lappomaan litkua ämpäriin ja sekoittelemaan noiden resojen vedet keskenään. Onnistuihan se mutta teetti jonniin verran ylimääräistä työtä.

Lauantai koitti... aika siirtää chilit sisäteltasta ulkoilmaelämään. Sain siirrettyä kaikki 27 kasvin tapaista niihin, enemmän tai vähemmän nopeasti. Nuo ryökäleet, kun esittävät saman tien dramaattisen kuolontanssin, kun ne kiskoo pois vanhasta altaasta ja juuret joutuvat hetken odottamaan vuoroaan raikkaassa ulkoilmassa, ennen kuin ne pääsevät uuteen ränniin.
Oli melkoisen närkästyneen näköistä porukkaa, erityisesti pari C. baccatumia ja C. frutescensia!!

Se, kuinka nämä elämänsä ensimmäistä kertaa ulkona olevat (noin parikymmentä) chiliä karaistuvat aurinkoon ja sen UV-säteilylle ilman suurempia palovammoja, hirvitti. Eihän noita nyt voinut raahata viikkoa-kahta sisälle ja ulos totuttautumaan. Saman tien vain, hyppy suoraan syvään päähän!

Kasvihuone oli ja on itse asiassa vieläkin vuorattu kolminkertaisella hallaharsolla! Pari kerrosta ulkopuolella ja yksi vielä sisällä. Tämä tuntuu toimivan hyvin sillä ainoastaan kymmenkunta palovammoista riutuvaa lehteä poistin parin ensimmäisen päivän aikana. Pidän harsoja kuitenkin vielä muutaman päivän, ihan varmuuden vuoksi.

Ajastimen päässä olevat uppopumput pumppaavat ravinneliuosta kasveille neljä kertaa vuorokaudessa 3-5 minuutin ajan. Tällä hetkellä kaikki on hyvin, jopa ne kaikkein eniten nokkiinsa ottaneet kasvit ovat melko hyvävointisia.

Kaksi ränniä, osa chileistä ihan multaruukussa. Takana vino pino yökaktuksia

Heti tuli kavereita katsomaan tilannetta

Pahimmat draama queenit!!

Kaktuksia, muutamaa eri lajia, lähinnä Selenicereuksia

Cereus peruvianus sulassa sovussa muiden kanssa

Serrano (Capsicum annuum) kasvaa hienosti

Harold St. Barts (Capsicum chinense)

Rocoto, Manzano Rojo (Capsicum pubescens)

CGN 21500 (Capsicum chinense)

Hyvää uutta vuotta ja kasvatuskautta 2020!

Vuosi 2019 on muutaman tunnin päästä eletty loppuun ja usein tässä vaiheessa on tapana summata vuoden saldo - näin teen siis minäkin, tosin pyrin olemaan lyhytsanainen.

Alkuvuosi oli murheellinen chilikasvatukseni suhteen. Kaikki epäonnistui pahemman kerran, taimien kuollessa hyvin varhaisessa vaiheessa. Yritin lisätä valoa, vähentää kastelua, lisätä kosteusprosenttia ja lämpötilaa huoneessa - tuloksetta.

Maaliskuussa istutin muutaman siemenen työmaan kuivaan mutta valoisaan tilaan. Siitä se onnistuminen alkoi ja taimet kasvoivat hitaasti mutta varmasti. Muutamia taimia ostin myös kevään aikana.

Ostin huhti-toukokuun vaihteessa edullisen tunnelikasvihuoneen, jonne siirsin taimet. Aluksi tuo 8 neliömetrin kasvari tuntui kaikuvan tyhjyyttään mutta kesällä se oli täynnä mitä upeimpia chilejä + pari komeaa tomaattia. Viihdyin takapihalla pitkästä aikaa, ihaillen kasvun ihmettä.

Syksy oli sadon kypsymisen odottelua. Melkein tuskastuin joidenkin lajikkeiden hitauteen mutta pidin kasvaria lämpimänä melko myöhään ja kypsyiväthän ne chilit siellä!

Joulukuussa aloitin uutta kautta 2020 kylvämällä Rocotojen (Capsicum pubescens) ja chinensien (Capsicum chinense) siemenet ja keväämmällä laitan kasvamaan muutaman Capsicum baccatumin ja Capsicum annuumin, koska niillä ei ole vielä kiire.

Chilien siemeniä on tullut ostettua ja saatua niin, että tällä hetkellä kokoelmasta löytyy n. 110 eri lajikkeen siemeniä.

Tämän blogin ensimmäisen kirjoitukseni tein 26.12.2018, joten vuoden verran olen yrittänyt kertoa onnistumisistani ja epäonnistumisistani. Toivottavasti olette viihtyneet tekstejä lukienssanne ja kuvia katsellessanne. Enemmän kuin 3000 käyntiä näkyy laskurin mukaan olevan, kiitos!

Tänään 31.12.2019 kokosin suurehkon kasvatusteltan (240 cm x 120 cm x 200 cm), toivoen kovasti saavani chilien esikasvatuksen onnistumaan viime kevättä paremmin. Ainakin yritystä on, kun tänään sain kevään-kesän lannoitteetkin. 💪

Tähän on hyvä päättää kalenterivuosi 2019. Alla vielä pari ensimmäistä valokuvaa uudesta kasvatusteltastani.

Hyvää ja kaikin puolin menestyksekästä uutta vuotta 2020 kaikille lukijoille!
-Marko

Kypärä pois päästä!

Taimilaatikossa kuhisee ja tällä hetkellä 11/12 Capsicum chinensen siementä on itänyt, Rocotoista puolestaan vasta 8/18. Tuolla on kolmen Capsicum pubescens -lajikkeen siemeniä, joista yksikään ei ole noussut. Epäilen kyllä vahvasti, etteivät ne idä lainkaan mutta katsotaan vielä. Toivossa on hyvä elää, sanoi aikoinaan jo se lapamatokin!

Otsikossa jo "vihjailin" kypäräpäästä! Yksi Rocoton taimi ei omasta siemenkuorestaan tahtonut luopua, joten sitä piti vähän auttaa. Vankalla, viime vuoden kokemuksella, osasin toimia oikein! Työvoitto, toden totta!

Tällä kertaa en hengitelyt paperipussiin, yrittänyt joka päivä pariin kertaan nyppiä kypärää pois pinsettien avulla tai aggressiivisesti omin sormin riuhtomalla! Maltoin siis mieleni ja tipauttelin joka päivä siemenkuoreen muutaman pisaran vettä, toivoen että se pehmenee. Kahdeksan päivää itämisestä, tuo kuori oli pehmennyt niin, että kun tänään sitä varovasti kokeilin, se irtosi melkein kuin itsestään!

Monenlaisia hyviä neuvoja saa, kun lukee harrastajien kokemuksia mutta väittäisin, että todellakin se paras tapa on vain yrittää valella vedellä sitä kuorta ja... odottaa hyvin, hyvin kärsivällisesti. Itsellä tuo tapa toimii hyvin. Ei se taimi siihen nuudu, jos viikonkin ovat sirkkalehdet kuoren sisällä.

Toinenkin uutinen on pakko kertoa! Tänään sain tilaamani kasvatusteltan! En ole sitä vielä edes avannut paketista sillä ensin pitää raivata tilaa sille. Täällä, kun on sen verran paljon kaikenlaista huonekalua, että jotain pitää poistaa, ennen kuin uutta saa tilalle. Kirjahylly saa luvan lähteä ja sitä onkin tyhjennetty jonkin verran. Luulen, että viimeistään vuodenvaihteen tienoilla uusi, upea kasvatuspaikka noille chileille on pystyssä.

Tuolla teltalla haen tasaisempia elinoloja chileille, esikasvatukseen lähinnä. Mielenkiintoinen projekti, josta tulen varmasti postaamaan paljonkin tulevan kevään aikana.

C. chinenset itävät hienosti

Katsaus minikasvihuoneeseen osoittaa, että laittamistani Capsicum chinensien siemenistä on itänyt jo 10/12. Siemenet idätän turvebriketeissä sillä niiden avulla onnistuin viime keväänä työmaalla saamaan parhaat tulokset. Kasvarin alla on lämpomatto, jonka päälle olen laittanut pyyhkeen. Lämpö tuntuu nimittäin omaan käteen melko kovalta ja toivon, että pyyhe suojaisi siemeniä turhalta kuumuudelta. En kyllä tosin tiedä, olisiko maton antama lämpö liian kuumaa ilman mattoa.. jaa, se pitäisi testata joskus, vaikka lämpöanturilla tms.

Rocotot itävät myös, tosin itämisprosentti on alhaisempi ja tahti hitaampaa kuin noilla  C chinenseillä. Odottelen toki vielä ja varsinkin nyt, kun huomasin uutta kasvua yhden C. pubescensin siemenessä. Vastahan minä ne 12.12.2019 eli 13 päivää sitten laitoin turpeeseen.

Cheiro Recife (C. chinense)

Pink Tiger (C. chinense)

Rocoto, San Pedro Rojo (C. pubescens)

Ensimmäiset siemenet itävät jo!

Nyt jo? No, toisaalta viikkohan nuo useasti alkavat kuoriutua ulos siemenestä. Rocotot siis kyseessä, ne 12.12.2019 kylveyt siemenet. Nopein kaveri oli jo eilen ulkoilmaan tutustumassa ja tänään neljässä muussa siemenessä näkyy itämisen merkkejä.

Se mukava puoli noissa Rocotoissa on, että niiden siemenet ovat mustia ja itu erottuu selvästi, vaikka nopeastikin vilkaisisi tummanruskeaan turvebrikettiin.

Muutaman valokuvankin olen jo innoissani ehtinyt ottaa!  Kokeilin myös Mar... Makrokuvausta erään lehtitilauksen kylkiäisenä tulleella "digitaalisella mikroskoopilla". En ehkä aivan maailman terävintä kuvaa onnistunut ottamaan mutta kännykän näytöltä on mahtava katsoa kunnon suurennosta kasvun ihmeestä.

San Pedro Amarillo (Capsicum pubescens)

San Pedro Amarillo (Capsicum pubescens)

San Pedro Amarillo (Capsicum pubescens)

Kausi 2020 laitettu alulle

Niin, jotakuinkin tasan vuosi sitten laitoin ensimmäiset omat chilinsiemenet itämään. Tarkka päivämäärä oli 11.12.2018. Onneksi aloin pitää jonkinlaista "Chilipäiväkirjaa" ja moni asia on helppo tarkistaa sieltä. Näkojään vuosi sitten näihin aikoihin olin melko pettynyt, kun taimilaatikossa ei ollut havaittavissa elonmerkkejä. Voi, kun olisin siinä vaiheessa osannut arvata, millaisia hankaluuksia tulisinkaan kohtaamaan pikkutaimien kanssa. No, siitä on toivottavasti jotain opittu ja nyt osaa jo varautua "lehmän hermoilla" asiaan.

Muutama viimevuotinen taimi kituuttaa tuolla valojen alla. Eivät voi kovin erityisen hyvin mutta elossa ovat ja toivottavasti ensi kesänä niistä irtoaa satoakin. Ensimmäisen kerran siis yritän talvettaa viittä chiliä, joten katsotaan, kuinka miehen ja kasvien käy. C. galapagoense, tuo silmäterä, näyttää erityisen huonokuntoiselta. Näyttää olevan hyvin haastava, ainakin minulle, pitää sitä hengissä talven yli. Lehtiä siinä ei enää ole mutta toivossa on hyvä elää... jos se jostain ihmeestä vielä virkoaisi. Harmittaa kyllä mutta parhaani yritän. Jos jollakulla on tarjota terhakka taimi, otan ilomielin vastaan tarjouksen siitä.

Uusi kausi, kuten otsikossa sanotaan, on laitettu alulle. Laitoin 12.12.2019 yhdeksän eri Rocotolajikkeen siemenet itämään turvebriketteihin. Tuon olisi tietysti voinut tehdä jo paljon aiemminkin mutta jotenkin se aika vain riensi. Rocotot vaativat usein pitkän kasvukauden, sen huomasin viime kesän-syksyn aikana, joten toivottavasti nuo lähtevät hyvään kasvuun ja ehtisivät tuottaa satoa ensi kesän aikana.

Itämässä ovat seuraavat Capsicum pubescens -lajikkeet:

• Aji Largo
• Aji Oro
• Aji Picante
• Rocoto Cuzco Manzano Amarillo
• Rocoto Manzano Michoacan
• Rocoto Puno Pico Orange
• Rocoto San Pedro Amarillo
• Rocoto San Pedro Rojo
• Rocoto Turbo Pube

18 turvebrikettiä = yhdeksän Rocotolajiketta

Voisin ajatella muutaman C. chinensen laittamista tuohon samaan minikasvihuoneeseen ensi viikon alkupuoliskolla. Muut lajit, kuten C. baccatum ja C. annuum ehtii laittaa myöhemminkin kasvamaan.

Mitään uusia hankintoja kasvatukseen ei oikeastaan tarvinne tehdä sillä viime keväänä tuli melkoinen määrä tarpeellista(?) ostettua. Tai, ostinhan minä sentään jotain! Tilasin kasvatusteltan, kun sain suostumuksen sen hankintaan 😉 Toivottavasti se tulisi jopa joulun tienoilla, niin saisin jotain askarreltavaa pitkien pyhien ajaksi. Teltta on iso, 120 cm x 240 cm x 200 cm (leveys x pituus x korkeus), eli sinne mahtuu hyvin esikasvatuksessa olevat taimet. Teltassa saan toivottavasti kasvuolosuhteet tasaisemmiksi kuin ilman sitä. Sisustussuunnitelma on jo tehty, ainoastaan se fyysinen työ huoneen uudelleensisustamisen suhteen on tekemättä.

Syksyn kylmät yöt saapuivat

Niin siinä kävi, että kylmät yöt pakottivat etsimään sijoituspaikkoja ulkona oleville chileille. Onneksi kasvihuone tyhjeni yhdestä, jo satonsa tehneestä kasvista ja kahdesta marjansa kypsyttäneestä kirsikkatomaatista.

Lähinnä kaksi ulkona elävää olivat suurimmat huolenaiheeni! Rocoto, Rio Huallago (Capsicum pubescens) sai paikan kasvarin takaosassa olevalta pöydältä ja muutaman siirto-operaation jälkeen sisään mahtui myös Aji Mango x Aji Ayuyo (Capsicum baccatum). Minkähän nimen tuolle muuten keksisi, Aji Manguyo ehkä 😃

Pari Jalapeñoakin mahtui, sekä Trepadeira do Werner (Capsicum baccatum) sekä vielä Ecuador Purple (Capsicum annuum).

Pikkutaimet, kolme Habanero Gambiaa (C. chinense) ja neljä Piri-Piriä (C. frutescens tai C. annuum) otin sisälle kiinaledin alle.

Kasvarissa lämpöä antaa rakennuslämmitin, joka pitää yöllä lämpötilan n. 15 asteessa ja päivälämpötilan 22-27 asteessa.

Satoakin on tullut ihan mukavasti, joskin paljon on vielä raakileina. Yhden 1,5 litran erän tein Habaneroista Paholaisen hilloa, 32 rocoto-baccatum-jauhelihapasteijaa ja 2 litraa Jamie Oliverin reseptiä mukaillen valmistin tulista chilikastiketta, johon käytin supertulisia ja tuota edellä mainittua "Aji Manguyoa".

Niin tosiaan, tuo Rio Huallagokin innostui kypsyttämään ensimmäiset podinsa ja täytyy vain todeta, että olipa sellainen makuelämys, että hyvän tähden sentään! Niin mehukas ja maukas, paksulihainen. Tulisuutta löytyi upeasti mutta se oli niin erilainen kuin esim. chinenseissä, joita olen nyt maistellut jonkin verran. Tuo Huallagon tulisuus oli niin upean pehmeä, ei ollenkaan pistävä ja viipyi kohtuullisen kauan. Ehdottomasti jatkoon! Ensi vuodeksi haluan koko kirjon Rocotoja kasvamaan.

Rio Huallagon (C. pubescens) podi, 36 grammaa

Halkaistuna se näytti tältä. Paksulihainen ja hyvin tummat siemenet.

Jatkoa kirvaepisodiin...

Viimeksi kerroin "tuholaisinvaasiosta", johon vastasin saman tien. Suihkuttelin 1 % Spruzit-torjunta-ainetta Rio Huallagoon (C. pubescens). Suihkuttelin sen suhteellisen kosteaksi, jopa märäksi. Pari päivää mokona osoitti mieltään tästä tai ehkä jostain muusta syystä mutta tuhohyönteisiä (kirvoja!) ei ole sen koomin näkynyt tuon kasvin lehtien kimpussa.

Spruzit sisältää valmistajan tietojen mukaan luonnonpyretriiniä ja rapsiöljyä ja tuote on hakemani tiedon mukaan hyväksytty Suomessa luonnonmukaiseen viljelyyn. Sptuzitin sanotaan tehoavan myös imevien tuhohyönteisten muniin ja toukkiin.


EDIT!! PRHANA, otin sitten kuvan Rocoton kukasta ja siellähän niitä pirulaisia on!! Kukka irti ja polttouhriksi! Suihkutin reilusti vedellä ja illalla voisin uusia tuon Spruzit-käsittelyn + muistan joka ikinen päivä suihkuttaa, ainakin vedellä!

Tuhohyönteisiä Rocoton kukassa!

Juhannuskukkia :)

Juhannuksen kunniaksi voisinkin tässä latoa tiskiin (taas kerran!) pienimuotoisen kuvakoosteen chililajikkeista, jotka olen onnistunut tuolla kasvihuoneessa saamaan kukkimaan tai tuottamaan jo nuppuja.

Tänään muuten tein jotain sellaista, mitä en ole aiemmin tehnyt! Poistin ensimmäisiä nuppuja Lemon Dropista (Capsicum baccatum). Minulla on niitä kaksi kappaletta tuolla ja ihan testimielessä nyppäsin toisesta pari ensimmäistä nuppua pois ja toiseen kasviin jätin nuput. Syksymmällä voin ehkä vertailla, auttoiko tuo nyppiminen kenties satoisuuden suhteen. Parin chililajikkeen nuppuja näköjään saan vielä odotella mutta pian varmasti Trepadeira Werner ja Aji Finlandiakin innostuvat.

Näiden kukkakuvien myötä hyvää juhannusta kaikille!

Ojos de Pescado aka Charapita red (Capsicum chinense)

Cayenne (Capsicum annuum)

Rocoto, Rio Huallago (Capsimun pubescens)

Aji Mango (Capsicum baccatum)

Aji Habanero (Capsicum baccatum)

Hungarian Hot Yellow Wax (Capsicum annuum)