perjantai 26. huhtikuuta 2019

Siedätyshoitoa taimille

Olen aloittanut muutaman taimen karaisemisen, eli totuttamisen auringonvaloon. Yritän olla tekemättä sitä suurinta virhettä, eli viemällä auringonvaloon tottumattomat taimet pitkäksi aikaa ulos. Ensimmäisillä kerroilla taimet olivat noin 15 minuuttia ulkona, sen jälkeen puoli tuntia... jopa 45 minuuttia.

Tänään olivat ulkona noin pari tuntia ja jotain vaaleutta ilmestyi lehtiin. Eivät nähdäkseni kuitenkaan kärventyneet liikaa. Ilmeisesti noin parin viikon ajan kannattaa totuttaa taimet aurinkoon, ennen kuin ne voisi sijoittaa ulos pysyvästi.

Ostin Kärkkäiseltä halpistunnelikasvihuoneen, joka nousi tänään harjakorkeuteen ja odottaa nyt uusia kesäasukkaitaan.  Hintaa tuolla 8 m² kasvarilla oli ainoastaan 149 €, joten ihan hirveän kallis sijoitus se ei ollut. Jos tuo nyt tuolla takapihalla on kunnossa parikin vuotta, on se jo hintansa väärti. Isolta ja tyhjältä se tietysti nyt näyttää mutta saapas nähdä, kuinka se kesän aikana täyttyy...

On siis harjannostajajaisten aika 😂
Mukavaa viikonlopun alkua!



torstai 18. huhtikuuta 2019

Pohdintaa onnistumisesta ja epäonnesta

Kahdessa viimeisimmässä kirjoituksessani olen kertonut, että vaikeuksien kautta voi päästä voittoon!

Oikeasti, niin se vain on! Joulukuusta alkaen yritin ja yritin kasvattaa chilejä kotona, ainoastaan vain huomatakseni, että kaikki ne upeat alut kuolivat nuorina taimina täysin käsittämättömästi.... kolmatta lehtipariaan kasvattaessaan ne kalpenivat ja kuolivat pois.

Tunsin oikeasti epäonnistuneeni siinä, missä kuka tahansa muu onnistuu helposti, mutta minä en! Katselin foorumeilta kuvia ja olin jopa kateellinen siitä, mihin muut pystyvät siinä missä minä en, en vaikka tein mielestäni kaikkeni onnistuakseni. Olin siis tuomittu epäonnistumaan, mutta sehän ei minulle ollut lainkaan tyypillinen tapa ajatella asiaa!!!

Yritin useita kertoja, ainoastaan epäonnistuakseni! Mikä voi olla vikana, etten saa mokomia kasveja kasvamaan, vaikka esim. koirien kasvattajana olen onnistunut jopa huomattavan hyvin!

Kuukausi siinä meni, ennen kuin kokeilin taas kerran, muualla kuin kotona... ja onnistuin jopa yli odotusten! Miten upea tunne se olikaan! En ehkä ollutkaan se ihmisraunio, joka ei saa kasvien kanssa mitään onnistunutta aikaan!

Päätin lopettaa itseni soimaamisen! Olin kuitenkin parhaani yrittänyt mutta olosuhteet eivät jostain kumman syystä olleet puolellani. En tällä hetkellä edes vaivaa päätäni sillä, miksen kotona onnistunut. Ainoa, millä on merkitystä, on se, että omista chilinsiemenistä on kasvamassa terhakoita taimia, joista varmasti pääsen nauttimaan satoa loppukesällä! Olkoonkin, että ne eivät saa alkuaan kotikotona vaan muualla, mutta omia kasvatteja ne ovat!

Olen nyt kuullut muiltakin "kohtalotovereilta" viestiä, että "meillä eivät kasvit kasva!" Se voi jopa pitää paikkansa ja itse ainakin voin uskoa noihin kertomiin, oman kokemukseni perusteella.

Mikähän oli tämän päivityksen pointti... varmasti se, että älä anna periksi, älä lannistu vaikka maailmakaikkeus siinä vastustaisi. Yritä yhä uudelleen, niin kauan kun onnistut!

Capsicum galapagoense

Cayenne

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Innostus löytyi uudelleen

Sainpa sitten ajatuksen, kun noita chilejä näyttäisi tulevan kesäksi, kiitos hyvin onnistuneen "laitoskasvatuksen" työmaallani, tilata muutaman valmiiksi esikasvatetun taimen.

Ystävällen messengerin kautta viestiä, että nyt olisi taimia kaupan ja haluaisin muutaman! Prhana, hän oli jo suunnitellut seuraavana päivän menevänsä tomaatin taimia ostamaan... 😂 Listasin hänelle muutaman lajikkeen, jotka hän voisi ostaa... ja niin kävi. Olympiasoihdun lailla chilintaimet vaihtoivat kuljettajaa ja tiistaina nuo neljä pikkuista saapuivat tänne Keski-Suomeen 😊 Kiitos KK ja KT asiantuntevasta ja luotettavasta kuriiritoiminnasta!

Aji mango (Capsicum baccatum)

Aji mango, jota ei ehkä tarvitse latvoakaan...
Aji habanero (Capsicum baccatum) tarvitsee tukea
Carolina reaper (Capsicum chinense) piti myös saada kotiin, huh

Ojos de pescado (Capsicum chinense) tunnetaan myös nimellä Charapita red

maanantai 15. huhtikuuta 2019

Kotikasvatuksen loppu ja "laitoskasvatuksen" alkua :)

Edellisestä blogin päivityksestä onkin näköjään jo reilu kaksi kuukautta mutta nyt innostuin uudelleen...

Syy uuteen innostukseen on se, että sain vihdoin ja viimein chilintaimet kasvamaan! En toki kotona sillä täällä ne eivät kertakaikkiaan kasvaneet. Eivät, vaikka koetin mitä. Voitte kuvitella, että hakkasin päätäni seinään ja mietin syitä siihen, millä kohtaa kasvuolosuhteet eivät sopineet taimilleni. En edelleenkään keksi mitään järjellistä syytä muttä sillä ei ole oikeastaan mitään väliä enää.



Muistin, että parina vuonna olen työmaallani alakoulussa kasvattanut kaupasta ostamista chileistä oppilaiden kanssa kevätkasveja, hyvällä menestyksellä.

Siispä kokeilin vielä kerran, koulun valoisissa tiloissa. Tulos ei tavallaan yllättänyt! Siellä ne prhanat kasvavat ja voivat hyvin. Sirkkalehdetkin ovat kaksi kertaa suurempia kuin mitä kotona koskaan.

Ainoa, mitä mietin on se, että "laitosolosuhteet" eivät missään tapauksessa vastaa kirjallisuudesta tai netistä oppimani perusteella chilien ihanteellisia kasvuolosuhteita. Ilman suhteellinen kosteus on todella pieni ja ilman lämpötila ei ole normaalia huoneilmaa korkeampi. Valon, ja ympärillä olevan vaalean/valkoisen pinnan määrä sen sijaan on suuri. Isot, etelään ja länteen osoittavat ikkunat antavat valoa eikä mitään keinovaloa ole noille taimille ollut tarjolla.

Muutama cayenne

Cayenne

2 x Trepadeira werner, 1 x Aji Finlandia ja 2 x Lemon drop

Capsicum galapagoense

Niin, jos ei kotona, niin jossain muualla. Periksi ei anneta ja usko on vahva siihen, että tänä vuonna maistelen podeja omista kasvateistani :)

lauantai 2. helmikuuta 2019

Minikasvarit ja tarpeeksi kosteutta taimille

28.1.2019 laitoin useamman taimen briketteineen päivineen uusiin taimikasvatusruukkuihin. Nämä muoviruukut ovat kokoa 7 cm x 7 cm. Saavat kasvaa näissä ihan rauhassa ja vasta paljon myöhemmin ne tarvitsevat väljemmät ruukut.

Voit vain uskoa, miten pelotti tuo siirto uuteen ruukkuun. Vaikka briketti onkin helppo, niin silti... se mitä viimeksi tapahtui, kummitteli ja kummittelee vieläkin mielessä.

Jännittävää on huomata itsestään sellainen, joku ylihoitamiseen viittaava piirre. Ja sitten pelkään ylihoitavani he pikkuiset hengiltä!!

Noh, olen aika tiukkaan tarkkaillut noita taimia ja kun yhdeltä alkoivat sirkkalehdet nuutua ja "palaa", laitoin kaikki taimet pienoiskasvariin kuvun alle, jotta kosteus säilyisi paremmin. Päättelin nimittäin, että taimet tarvitsevat tuossa vaiheessa vielä huoneilmaa kosteammat olosuhteet, jotta ne voisivat paremmin. Se tuntui auttavan, ja taas oli rauha maassa ja ihmismielessä!

Kastelin tänään kaatamalla vettä kasvarin pohjalle ja annoin sen tovin olla siinä... en liian kauaa, muistissa kun on tuo tuhotulva. Ylimääräisen veden kaadoin pois ja suihkuttelin vielä taimet. Kupu päälle ja kaikki hyvin!

Olen välillä pitänyt kasvarin alla lämpötyynyä mutta en tiedä onko siitä hyötyä vai haittaa... vaiko ei mitään vaikutusta :D

Huoneilmaa olen Ufoxilla kostuttanut ja tällä hetkellä ilman kosteus on n. 40-45 %, lämpötila n. 23 astetta.

Hirmuiset odotukset kyllä aiheuttaa "suorituspaineita" mutta enköhän niistä selviä, kunhan ensin teen kaikki mahdolliset aloittelijan virheet :D

Minikasvarit. Etualalla taimiruukkuihin siirretyt chilinalut.

Kypärästään luopunut Dorset Naga black

maanantai 28. tammikuuta 2019

Taas ollaan jännän äärellä...

Siirtelin noita pikkuisia uusiin, väljempiin multiin! Nuo Nelson Gardenin turvebriketit oli helppo nostaa taimilaatikosta ja laittaa uuteen ruukkuun. Vähän taimimultaa pohjalle, briketti siihen ja täytetään mullan ja ruukkusoran sekoituksella. Laitoin n. 2/3 taimimultaa ja 1/3 soraa. Luulisin tuon sekoitussuhteen olevan melko toimiva, jotta kasvualusta olisi riittävän ilmava eikä tiivis multapaakku.

Ohjeen mukaan briketin voi laittaa sellaisenaan multaan ja se peitetään kokonaan. Näin toimin... ja uskon, että homma oli pikkutaimille suhteellisen stressitön toimenpide. Ensimmäisellä yrittämällänihän tein niin, että kasvatin samassa potissa useamman taimen ja koulin ne omiin ruukkuihinsa.

Tällä kertaa halusin välttää sen, että olisin vahingossa katkonut ja vahingoittanut hentoja juuria. Pidän nuo taimet myös saman kiinaledin alla, jossa ne ovat tähän astikin eläneet. Enkä kastele liikaa!! Suurta elämänmuutosta ei siis pienille tullut!

Nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn, että kaikki menisi hyvin.

Pikkutaimia uusissa oloissa
Priairie Fire
Cherry Bomb

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Olisiko kylvöhommat nyt tältä kaudelta ohi?

Missä menee raja? Kuka sanoisi sen tällaiselle chilihurahtaneelle?

Joku saattaa jo arvata, mistä tuo aloitus kertoo...

Laitoin tänään "tulille" kahden uuden lajikkeen siemeniä, ihan kuin niitä ei olisi jo tarpeeksi tuolla tulossa! Mutta minkäs itsellesi voit, liha on heikko! Vaikka aivoni yrittävät rajoittaa tekemisiäni... ei järjen äänellä ole vaikutusta, kun kädet jo kaatavat vettä turvebrikettien päälle ja kaivavat siemenkansion kätköistä jotain uutta, jännittävää ja erilaista 😜

Laitoin siis Cumari Alongadon siemeniä itämään. Tosiaan, yritin selittää itselleni ettei tässä vaiheessa enää kannata mutta en voinut vastustaa kiusausta. Capsicum praetermissum kuulostaa jo lajinimenä niin erilaiselta, että eihän sen kutsua voi vastustaa!! Neljä siementä kylvin ja onneksi niitä vielä jäikin, jos tänä vuonna ei noista onnistu kasvamaan podeja tuottavaa kasvia.

Toinen, ensimmäisen Rocoto-lajikeeni Guatemala Orangen (Capsicum pubescens) neljä siementä laitoin samaan aikaan kuin tuon Cumarin. Rocotot ovat kuulemma hitaita ja ehkä hankaliakin saada itämään mutta kokeillaan! Eihän se ota, jos ei se annakaan...

Itämisennätyskin tuli tänään huomattua! Habanero Show Whiten kaksi hentoa vartta pilkisti aamulla turpeen seasta. Kylvin ne 21.1.2019, joten ainoastaan kuusi päivää kesti tuo itäminen. Eivät näköjään kovin ujoja tapauksia olekaan.

Habanero Show White aamulla

Sama habanero illalla