Kasvun kohinaa, osa 2

Jatketaanpa siitä, mihin viimeksi jäätiin eli tänä keväänä tuolla kasvatusteltassa kasvavista lajikkeista.

Early Jalapeño (Capsicum annuum)

Lajikkeen nimi "Early jalapeño" kertookin itse asiassa oleellisen tästä lajikkeesta. Se on jalapeño, joka on nopeakasvuinen ja aikainen sekä tuottaa runsaasti satoa. Maukas chili ruokaan kuin ruokaan. Tulisuus noin 4/10. Kaksi tainta tällä hetkellä turve-perliittisekoituksessa.

Early Jalapeñot näppärästi maitopurkeissa 

Kaksi ylintä ovat Early Jalapeñoja, alhaalla ja oikealla
Dalle Khursanit (Capsicum chinense)

Habanero, West Indian Yellow (Capsicum chinense)

Myös tämän lajin kohdalla nimi kertoo lähestulkoon kaiken 😎. Kyseessä on siis Länsi-Intiasta kotoisin oleva keltainen habanero. Tulisuutta n. 9/10 ja kuulemma maultaan jopa perushabaneroa parempi... mielenkiintoinen lajike ja odotan, että pääsen maistamaan.

Habanero, West Indian Yellow

Haaroittuu jo kivassti

Inca Berry (Capsicum baccatum)

Inca Berry on erittäin satoisa lajike, jonka marjat ovat pyöreähköjä, paksulihaisia ja herkullisia eri kypsyysasteissa. Tulisuutta on keskitulisen chilin verran eli n. 6-7/10. Kasvaa C. baccatumeille tyypilliseen tapaan köynnöstäen ja tarvitsee tukemista.

Inca Berry (C. baccatum) tarvitsee nyt jo pientä tukemista

Rocoto, Guatemala Orange (Capsicum pubescens)

Oranssi rocotolajike Guatemalasta. Paksulihainen, mehukas ja maukas kuten rocotot tyypillisesti ovat. Tulisuus n. 7/10. Nauttii päivänpaisteesta ja lämmöstä mutta vastapainoksi yöt saavat olla huomattavasti viileämpiä.

Tämä kaveri jumitti prhanan pitkään ihan sirkkalehtivaiheessa. Siirsin sen ebbiin ja toivoin, että se alkaisi kasvaa mutta mitään ei tapahtunut pitkään aikaan. Sitten, yhtäkkiä se päättikin jatkaa kasvuaan. Toivottavasti ehtii vielä kesän aikana tuottamaan kunnon sadon.

Rocoto, Guatemala Orange kasvaa sittenkin

Serrano (Capsicum annuum)

Tällä hetkellä ebbin kookkain chili. Kaksi Serranoa tuolla kasvaa, molemmat nyt ebbissä. Serrano "vuoristolais-/vuorisolainen" on Meksikon keskiylängöltä, Pueblan ja Hidalgon alueelta, kotoisin oleva chililajike. Serrano on Meksikolaisen keittiön suosituimpia chililajikkeita, tulisuudeltaan noin 6/10.

Serrano

Nyt jo noin isoksi kasvanut

Turkish Pepper (Capsicum annuum)

Tässäkin tapauksessa nimi kertoo kotipaikkakunnan eli kyseessä on turkkilainen C. annuum -lajike. Se on cayennemainen, kipakkapoltteinen, suurin piirtein 7/10.

Turkish Pepper ebbissä

Turkish Pepper (Capsicum annuum)

Mukavaa, talvisen tuntuista kevätpäivää kaikille! 

Kasvun kohinaa

Tänä keväänä chilinkasvatusrintamalla tilanne on täysin toinen, mitä se oli vuosi sitten. Tuolloin kiroilin ja manailin mielessäni aika montaa asiaa, kun yrityksistäni huolimatta ainoastaan yksi reppana taimi oli hengissä.

Nyt niitä taimia on tuolla useita. Vihreitä, hyväkuntoisia ja jopa isoja. Tähän tilanteeseen on todennäköisesti parikin syytä: Kokemukset viime keväästä opettivat ja tuo kasvatusteltta parempine olosuhteineen. On niitä taimia tänäkin vuonna jonkun verran kuollut mutta niitä ei kannata nyt surra 😃

Uusia lajikkeita

Chilinsiemeneniä on tullut hankittua niin, että suurin piirtein 100 lajikkeen siemeniä löytyy kansioista, joihin olen, tietysti lajeittain ja lajikkeittain, aakkosjärjestykseen laittanut. Arkistossa on myös merkinnät siitä, kuinka monta siementä minulla on mitäkin lajiketta. 😎

Kansiot ojennuksessa 😃

Ajattelin laittaa tänä vuonna kasvamaan eri lajikkeita kuin mitä viime vuonna kasvoi. Myöhemmin päätin kuitenkin laittaa jotain samaa, hyväksi todettua lajiketta tulille. Tällaisia ovat mm. Carolina Reaper ja Aji Habanero.

Aji Norteno (Capsicum baccatum)

ChiliWiki tietää kertoa Aji Nortenosta, että se on maultaan hedelmäinen, erittäin makea ja tulisuudeltaan keskitasoa. Hedelmät ovat kypsänä punaisia, kypsymisen aikana saattaa nähdä vihreästä keltaisen ja oranssin sävyjä. Marjojen tulisuudessa löytyy vaihtelua mutta se on noin 7/10.Aji Nortenon nimi on suomeksi "pohjoisen chili" ja lajike onkin yleinen Perussa pohjoisrannikolla. 

Aji Norteno kasvaa C. baccatumeille tyypilliseen tapaan köynnösmäisesti Se latvoutuu helposti ja tarvitsee tukea, varsinkin kantaessaan satoa.

Aji Norteno pitää auringosta ja tämän vuoksi menestyy mukavasti ulkokasvina.

Minun Aji Nortenoni ei osannut aluksi päättää elämän ja kuoleman väliltä mutta loppujen lopuksi se innostui kasvamaan ja tällä hetkellä se näyttää aika syötävän hellyyttävältä. Kyllä se siitä kasvaa!

Aji Nortenon alkutaival vesiviljelyssä

Alegría Riojana (Capsicum annuum)

Alegría Riojana on cayennetyyppinen chililajike, josta saa oivallista jauhetta ruokaan kuin ruokaan. Satoisa lajike, jonka marjan tulisuus on 7/10.

Alegría Riojana

Amashito Wild (Capsicum annuum) 

Amashito Wild on harvinainen, satoisa, pienihedelmäinen ja tulinen chililajike Meksikosta. Sietää ilmeisen hyvin viileitä ja kuumiakin päiviä, joten melko sitkeä laji on kyseessä. Viime vuonna minulla oli yksi kasvi tätä lajiketta ja olihan se kaunis. Puumainen, pari metriä korkea chili. Se tuotti kivasti satoakin, tosin marjat ovat villimäisen pieniä, noin riisinjyvän kokoisia mutta potkua niissä riittää.

Amashito Wild 1/2 ebbissä

Amashito Wild 2/2

Carolina Reaper (Capsicum chinense)

Niin, monihan tämän jo tietää nimeltä! Maailman tulisin chililajike!!🔥🔥🔥 Viime vuonna yksi C. Reaper kasvoi tuolla kasvarissa mutta sato oli aika pienimarjaista. Tällä hetkellä kaksi pientä sirkkalehdellä olevaan tainta odottaa, että lämpö ja valo saavat kunnon kasvun käyntiin. Siemenet ovat viime vuoden marjoista.

Carolina Reaperit ovat vielä näin nuoria

Dalle Khursani (Capsicum chinense)

Dalle Khursani on habanerotyyppinen chililajike, joka tekee suurikokoisia marjoja suotuisissa olosuhteissa. Odotan mielenkiinnolla, mitä tämä tuottaa syksyllä. Tulisuuttakin löytyy 9/10. Toinen taimista on ebbissä, toinen mennä porskuttaa kasvuturve-perliittisekoituksessa.

Dalle Khursani ebbissä

Dalle Khursani kasvuturve-perliittisekoituksessa

Tässä muutamia chililajikkeita ja -taimia, joita tällä hetkellä kasvatan. Laitan lisää kuvauksia, kuvia, kuulumisia ja lajiikkeita tulevissa postauksissani.

Pysykää terveinä ja pitäkää huolta lähimmäisistänne!

Kevät tulee, ainakin tuonne kasvatustelttaan

Kuukausi sitten kirjoitin tänne pikaisesti jotain kuulumisia mutta nyt voisi olla aika kirjoittaa hieman pidempääkin tekstiä. Lupaukseni kerran viikossa kirjoittelusta alkoi näköjään hieman yskähdellen.. ehkä sekin tästä petraantuu 😃

Koronavirus on alkanut vaatia uhrejaan jo Suomessakin mutta toisaalta, pandemian ansiosta tässä on ollut aikaa ihmetellä chilien ja yökaktusten kasvua. Kirjoitinki jo siitä, että olen hankkinut yökaktuksia sillä ne ovat tavallaan välähdyksiä lapsuudesta... tai siis eivät välttämättä yökaktukset vaan kaktukset ylipäätään...

Kasvatusteltta on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi tai sitten olen tänä vuonna onnistunut viime kevättä n. miljoona kertaa paremmin esikasvatushommissa. Uskon molempiin mutta väittäisin niin, että teltassa nuo pienet vihreät viihtyvät niin paljon paremmin.

Teltassa on siis 400W monimetallivalaisin, muutamia roikkuvia kasvilamppuja (Airam) ja itse asiassa tuossa aiemmin illalla laitoin sinne myös loisteputkivalaisimen, johon kiinnitin heijastimen. Valoa siis pitäisi riittää, vaikken tuota "pikkunatikkaa" 150W italialaista sinne laittaisikaan.

Lämpöä ja kosteuttakin on mukavasti.. ehkäpä jopa sopivasti.Aamuisin lämpötila on alempi ja kosteus% suurempi kuin iltapäivällä, kun tuo monimetalli tuottaa lämpöä. Sama ilmiö siis, mitä ulkona kasvihuoneessakin. Tuuletin hurisee päivisin ja näyttäisi todellakin olevan hyvät olot, niin chileille kuin yökaktusten (Selenicereus spp.) pistokkaille/taimille

Toin telttaan myös loisteputkivalaisimen ebb & flown ylle

Tästä olen erityisen ylpeä! Selenicereus chrysocardiumin pistokkaitten lähes
jokaisesta kasvupisteestä kasvaa uutta, ja vielä vauhdilla!

Ebb & flow

Viime vuonna jo vähän houkutteli kokeilla ebb & flow (flood) -vesiviljelyjärjestelmää chilinkasvatuksessa. En varmasti ole ainoa, joka koki sen rakentelun jotenkin... ei nyt hankalaksikaan mutta sellaiseksi, mistä ei oikein tiedä, että onnistuuko se.. ja mitä kaikkea pitää tietää/osata hankkia. Totta, se kaikki pitää hankkia! Eihän minullakaan kotona ollut mitään "raaka-aineita" valmiina. No, ehkä reso, eli ravinneliousastiaksi soveltuva muovilaatikko, löytyi.

Ebb & flown toimintaperiaate oli jo alusta alkaen selkeä: Se on aktiivinen vesiviljelyjärjestelmä, jossa vesipumppu ajastetaan nostamaan järjestemän alaosassa olevasta ravinnesäiliöstä vettä yläastiaan, jossa kasvit ovat, hydrosoran (väliaineen) ympäröiminä. Ravinneliuos täyttää yläastiaa, kunnes se saavuttaa ylivuotoputken korkeuden. Ajastimen mentyä pois päältä, vesi valuu takaisin säiliöön sekä ylivuotoputken että vesipumpun kautta. Tämä yläastian "tulva" luodaan 2-4 kertaa päivässä, 2-4 minuuttia kerrallaan.

Niin, sitten se käytännön toteutus! Tuli sitten hieman useampaan kertaan käytyä läpi paikalliset ja ei-niin-paikalliset sekatavarakaupat ja muutama erikoisliikekin. Google oli myös hyvä työkalu sillä esim. sopivanhintaiset verkkoruukut (à 0,40 €) ja vesipumppu (15 €) löytyivät verkkokaupan puolelta.. eli ne oli hankittu. Pumppuun sopiva n. 13mm vesiletku ja siihen sopiva läpivienti + ylivuotoputki oli seuraavaksi ostoslistalla. Puuilosta löytyi hyvää ylivuotoputkea (paineilmaletku ø 25mm, 4,90€/m). Jyskän varastomyymälästä  ostin pari metriä vesiletkua (ø 12mm, 1 m/1,70 €) ja läpivientiin letkuliitin (Opal 1/2 13mm, 3,50 €). 
Hankaluutena oli kasvatusaltaan löytyminen mutta onnistuipa sekin, kun Biltemasta löysin 40 litran laastipaljun (6,90 €). Noiden lisäksi muutama klemmari/letkupuristin ja Y-haara vesipumppuun, jotta ravinneliuoksen voi ohjata kahteen eri yläastiaan. Ai niin, ja sitä hydrosoraa (yläastian väliaineeksi) piti myös hankkia. 50 litraa, Finroots-kivijalkakaupasta (n. 25 €).

• Vesipumppu ✓
• verkkoruukut ✓
• vesiletkua ✓
• ylivuotoputkea ✓
• kasvatusastiat (2 x laastipalju) ✓
• letkuliitin vesiletkun läpivientiin (2 x) ✓
• klemmareita 4 kpl ✓
• Y-liitin ✓
• hydrosoraa 50 litraa ✓

Hankin tosiaan tarvikkeita niin, että sain tehtyä myöhemmin toisenkin kasvatusastian, yhden ravinnesäiön päälle. Hintaa tuli siis yhteensä sellainen 80 euroa. Näin, kun sitä katsoo, niin hurjalta tuo summa vaikuttaa mutta kaikkihan piti hankkia, koska oikeastaan mitään näistä ei ollut jo entuudestaan olemassa. Eivätkä ne ostokset vielä tähän loppuneet mutta hengähdetäänj välillä!

Tuumasta toimeen ja poran varteen

Laastipaljuun porasin reiät vesiletkulle (letkuliittimelle) ja ylivuotoputkelle. Putkien päähän laitoin hyttysverkkoa, ettei ala-astiaan pääse soraa lehtiä tms. ylimääräistä. Vesiletkun päähän pienellä nippusiteellä ja ylivuotoputken päähän klemmarilla kiinni. Itse asiassa tuon kummallisempi operaatio se ei ollut, siis yläastian valmistelu ebbiä varten. Näitä astioita tein ensin yhden mutta oli pakko tehdä toinenkin, että taimet mahtuisivat paremmin.

Ylivuotoputki ja letkuliitin, jonka päällä on hyttysverkkoa

Yläasian pohja. Vesiletku kiinnitetään tuohon
alhaalla olevaan liittimeen

Kasaaminen

Ennen kuin kasveja pääsee laittamaan kasvatusastiaan, on yritettävä säätää ylivuotoputki sopivalle korkeudelle. Liian korkealla se saa huokoisen hydrosoran nousemaan vedenpinnan mukana, eikä se ole tarkoitus, vaikkakaan siltä en ihan kokonaan ole välttynyt.

Hydrosora pitää pestä ennen sen laittamista astiaan. Rakeista irtoaa paljon hienoa pölyä mutta onneksi se irtosi käsisuihkulla todella helposti.

Sitten vain muutama sentti soraa astian pohjalle, kasvit verkkoruukkuun ja soraa sekaan, että pysyvät tukevasti siellä... ja täyttämään astiaa. Laitoin kahdeksan tainta yhteen astiaan, vaikka ihan pieniä taimia olisi voinut pari lisääkin sinne laittaa.

Ai niin!! Ajastin!! Mikä tahansa ei käy sillä yläastiaan pumpataan ravinneliuosta ainoastaan pari minuuttia kerrallaan. Clas Ohlsonilta löysin digitaalisen ajastimen, jonka ohjelmoin niin, että ravinteet virtaavat neljä kertaa vuodokaudessa, kolmen minuutin ajan yläastiaan (klo 8.00, 12.00, 16.00 ja 20.00) Yön pimeät tunnit nuo saavat pärjätä omillaan ja niin ovat toistaiseksi tehneetkin.

• digitaalinen ajastin (mahdollisuus ajastaa hyvin lyhyitä aikoja) ✓

Veden pH ja ravinteet

Joko luulitte, että tämä oli tässä? 😃 
EC-mittarihan (45 €) se piti ostaa, että pystyy tarkistamaan veteen liuenneiden ravinteiden määrää. Toista mittaria en raaskinut ostaa vaan tyydyin edullisempaan, nestemäiseen pH-testiin. Tämä pH-testi osoitti heti, että vesijohtovesi on aivan liian korkeaa (emäksistä) pH-arvoltaan, joten... mars ostoksille!! Ostin 500 ml ADF pH -downia (7,50 €), joka laski liuoksen pH:n paremmin chileille sopivalle tasolle.

• EC-mittari ✓
• pH-testeri ✓
• pH-down ✓

Niin, ja ne lannoitteet olen ostanut aiemmin mutta niitten hintaa en tähän lisää sillä ne olisi kuitenkin pitänyt hankkia. Veijo Rintaluomalle iso kiitos NF-lannoitteista ja hyvästä annosteluohjeesta. Tuntuu toimivan loistavasti!

• lannoitteet ✓

Eli, siinä se... kaikessa lyhykäisyydessään! 😃😃
Nyt jo suunnittelen kahden (à 2,5 m) vanerisen rännin rakentamista tuonne takapihan kasvihuoneeseen, eli ei tämä vielä säikäyttänyt minua! Ja miksi olisikaan säikäyttänyt? Pieni askartelu pitää mielen virkeänä ja harrastamiseen kuluu sitä rahaakin aina silloin tällöin!

Tämän pitkän tekstin tarkoitus ei siis todellakaan ole säikäyttää ketään, joka on kiinnostunut vesiviljelystä! Vaikka hankkimista ja opeteltavaa on paljon, ei se ole rakettitiedettä kummempaa. Kyllä siitä selviää ja mieli kirkastuu ainakin siinä vaiheessa, kun katsoo tuonne astioihin ja näkee moitten pienten viheriden aivan käsittämättömän kasvuvauhdin. Voin jo nyt sanoa, että vesiviljelystä tulee minulle uusi normaali kasvatustapa, eikä mikään supermörkö/vesivahinkouhka!

Lopuksi

Vanha totuus on, että työ tekijäänsä neuvoo! Sama pätee tässäkin. Tuo toinen kasvatusastia oli jo niin "helppo" rakentaa, kun tiesi kokemuksesta sen, mitä pitää tehdä. On varmasti paljon helpomminkin rakennettavia vesiviljelyjärjestelmiä mutta tämä tuntuu hyvältä ja toimivalta, ainakin minulla, ainakin vielä.

Katsokaa, miten nuo kasvavat!! Kuvien välissä on pikkuisen reilu kuukausi!

Juuri ebbiin laitetut taimet 22.2.2020

Tilanne 27.3.2020, tosin pari pikkutainta on tullut juuri lisää tuonne

Karkauspäivän kuulumisia...

Moro, pitkästä aikaa!

Edellisestä blogin päivityksestä on näköjään melkein kaksi kuukautta, joten on jo korkea aika tehdä asialle jotain.

Alkuvuoden kuulumisia ihan lyhyesti! Olen hurahtanut... taas! Tällä kertaa yökaktuksiin. Jo aikoinaan mummoloissa oli "yönkuningattarena" tunnettuja lehtikaktuksia ja ne olivat jo pikkupojan mielestä kiehtovia. Samoin toisessa mummolassa kasvoi pari komeaa vanhaapoikaa. Myöhemmin tosin opin, että tuo "yönkuningatar" on oikeasti tuoksulehtikaktus, eikä se ole se "aito" kuningatar.

Tammikuussa näin Viherlandiassa tarjouksen muutamasta amppelissa olevasta kaktuksesta. Ruukun kuljessä luki komeasti Yönkunigatar. No, sen ostin.. tosin epäilin kovasti että tämä olisi yönprinsessa (Selenicereus pteranthus). Kyseltyäni itseäni viisaammilta, olen päätynyt siihen, että tämä yksilö on kuin onkin aito yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus).

Yönkuningatar (Selenicereus grandiflorus)

Nyt olen laittanut siemenestä kasvamaan muutamia yökaktuslajeja, sekä pistokkaana Selenicereus chrysocardium -lajin. Ikuisuusprojekti ehkä mutta sehän sopii minulle!


Sitten chiliasiaa!

Kasvatusteltassa on nyt pienille vihreille (toivottavasti) hyvät oltavat. Siellä on 400 W monimetallilamppum, joka antaa päivänvaloa (5000 K) kasvua varten. Ostin kierrätyskeskuksesta tuulettimen, joka kierrättää ilmaa ja vahvistaa taimia. Lämpötilaa ja ilmankosteutta seuraa nyt aika ahkerasti sillä tuo lamppu antaa aika reippaasti paitsi valoa, myös lämpöä.

Rakentelin ebb & flood -järjestelmän tuonne myös. Kuusi tainta siellä on nyt noin viikon ajan olleet ja kivalta vaikuttaa. Vesi nousee kasvatusaltaaseen kolme kertaa päivässä ja taimet voivat silminnähden hyvin.

Kuusi tainta tällä hetkellä ebbissä

Aji Cristal (Capsicum baccatum)

Serrano (Capsicum annuum)

Ebb & flood -vesiviljelyjärjestelmä

Valoa pienille vihreille

400 W monimetallilamppu

Vilvoitusta taimille :)

Myöhemmissä postauksissa kerron tarkemmin, mitä kuuluu chilirintamalle ja saatan muutaman sanasen sanoa noista Selenicereuksistakin. Lupaan kirjoitella vähinään kerran viikossa kuulumisia täältä Keski-Suomesta!

Harsosääskiansat toimvat!!

Aiemmin kerroin, että löysin harsosääsken toukan turvebriketistä ja siitä se noiden lentävien pelien  pyydystäminen alkoi! Ohjeeksi sain tarra-ansat, joita hain Jyväskylän Biltemasta. Joitain harsosääskiä onkin lennellyt niihin, joten voin sanoa ansan toimivan.

Liima-ansa toimii!

Harsosääkiä liima-ansassa

Kuitenkin, jostain luin, että tehokas ansa on samanlainen, kuin mitä banaanikärpäsille tehdään. Laitoin kokeeksi jäätelörasiaan punaviinimarjan mehua, vettä ja pisaran astianpesuainetta. Rasia kasvatustelttaan ja odottelemaan tuloksia. Näin parin päivän jälkeen en voi kuin todeta tuon "mehu-pesuaineansan" olevan yhtä hyvän tai jopa tehokkaamman, kuin liima-ansan! Tälle siis vahva suositus minulta.

Mehu-pesuaineansa houkuttelee harsosääskiä puoleensa!

Eiväthän nuo harsosääsket ole lainkaan niitä chilien tai ylipäätään muidenkaan kasvien pahimpia tuholaisia mutta toukkavaiheessa voivat vahingoittaa hentoja juuria. Eivätkä ne lentävät aikuiset nyt välttämättä ihastusta herätä. Näinkin yksinkertaisella tavalla noita voi hävittää! Kerron kyllä jatkossa, miten on käynyt! Toivottavasti hyvin ja sääskille huonosti.

Pieni kuvallinen katsaus tämän hetken viherryksiin

Rocotojen kasvua ei ole ehkä tarpeen esitellä, kun siellä ei juurikaan sirkkalehteä kummempaa ole tapahtunut. Kolmen Rocoton siemenet eivät ole itäneet lainkaan. Olisivatko sen verran vanhoja jo, etteivät niin helposti idäkään... Kaikkiaan tällä hetkellä pinnalla on viiden eri Rocotolajin taimia, sirkkalehtivaiheessa tosin vasta vielä.

Muutamat C. chineneset sen sijaan kasvattavat jo ensimmäistä tai jopa toista oikeaa lehtipariaan. Tässä alla kolmen lajikkeen taimia:

Cheiro Recife (C. chinense)

Habanero, West Indian Yellow (C chinense)

Dalle Khursani (C. chinense)

Näiden, vasta kasvuaan aloittavien lisäksi kasvatusteltassa kasvavat ja talveaan viettävät Habanero Gambia (C. chinense), kolme Piri-Piriä (C. frutescens tai C. annuum) ja CGN 21500 (C. chinense). En ole näitä juurikaan nyt talvettamisen aikana lannoittanut, ainoastaan pari-kolme kertaa antanut laimeaa lantaa. Tässä kohta varmasti pitää alkaa lannoittamaan säännöllisemmin.

Olen tähän saavutukseeni oikeastaan hyvin tyytyväinen sillä tämä on tosiaan ihan ensimmäinen kerta, kun kokeilen talvettaa chilejä. Viisi seitsemästä on vielä elossa ja sehän on reilusti yli 70%! Ei hullummin, vai mitä? 😀

Habanero Gambia (C. chinense)

Habanero Gambia (C. chinense)

Piri-Piri (C. frutescens? C. annuum?)

CGN 21500 (C. chinense)

Siemeniä kivivillaan

Uusi vuosi ja uudet kujeet!

Laitoin uudenvuodenpäivänä 1.1.2020 siemeniä kivivillakuutioihin itämään. Sen verran hyvää olen kuullut tuosta tavasta, että olihan se aika jo kokeilla. Aikani Googlea kiusasin, luin Chilikirjaa ja FB:n Chilifoorumia varmistaakseni, että teen asiat oikein. Siltikin, jotain jäi puuttumaan... tosin se ei estänyt tekemisiäni vaan hidasti ainoastaan.Tästä myöhemmin tässä tekstissä.

Eli, hankin viime kesänä n. 150 mm x 150 mm x 150 mm kuution kasvien idätykseen tarkoitettua kivivillaa. Kesän ajan se pyöri tuolla takapihalla ja nyt leikkelin sen puukolla n. 35 mm x 35 mm x 40 mm kuutioiksi. Sukkapuikolla tein kuutioihin kolon siemeniä varten.

Kesän ulkoilmaseikkailun vuoksi ajattelin desinfioda kuutiot ensin ja kiehautin vettä, jolla kastelin kuutiot kauttaaltaan märiksi. Annoin kuutioiden jäähtyä, etten polttaisi herkkiä siemeniä. Laitoin kuutiot minikasvihuoneeseen, johon mahtui 12 kuutiota. Siemenet koloihin mutta entä sitten...

Joka paikassa muistutetaan siitä, ettei kuutioita saa päästää kokonaan kuivumaan!! Pienoiskasvihuoneen kannen laittamisen paikoilleen tiedetään auttavan kosteuden säilyttämistä.. mutta miten ne saadaan pysymään tasaisen kosteina? Jukka "Fatalii" Kilpisen Chilikirjasta luin, että pienoiskasvihuoneen pohjalle voi lorauttaa vettä, joka pitää kuutiot sopivan kosteina. Jukka myös vastasi Chilifoorumilla samalla tavalla, kun kysyin tuosta veden jättämisestä astian pohjalle. Samalla varmistui myös se, että sitä vettä voi siellä olla oikeasti kaiken aikaa, niin kauan kunnes taimi on valmis siirrettäväksi muualle.

Kuutiot uuteen, hienoon kasvatustelttaan ja alle lämpömatto, jonka tuottama lämpö saa toivottavasti siemenet itämään hyvällä prosentilla ja jopa nopeasti.

Kivivilla ei kasvualustana sisällä ravinteita, joten kun taimet ovat jonkin verran kasvaneet, tulee niille antaa erittäin laimeaa lannoiteseosta. Tätäkin pitää opetella, onneksi lannat on täksi kaudeksi jo ostettu!

Mitähän sitten kokeilisi? Vesiviljelyä, kun noista kuutioistahan voi helposti siirtää? Kertokaahan parhaimmat vinkit + linkit EBB + FLOOD -virityksen tekemiseen. Sellainen, johon saisi mahtumaan useamman (vähintään 6 kasvia) olisi hyvä rakennella tulevaa kesää varten.